Kemikaalikimara

Kultaa, kimallusta ja taidetta

2012-02-08T00:58:00.001+02:00

Kävimme syksyllä 2011 Pietarissa ja poikkesimme Eremitaasissa. Nämä kuvat sopivat Guggenheim-keskustelun lomaan. Eremitaasissa riittää nähtävää ja ihailtavaa, jos pitää kruusatusta, kullatusta, kalliista ja yltäkylläisestä. Ei mitään Oiva Toikan lasilintua kirjahyllyyn, vaan riikinkukko seinustalle isoon vitriiniin ja riittävästi kristallia kattokruunnuun.

Kieltämättä aika viimeistelty vaikutelma, mutta pitkät käytävät ovat toisaalta asunnoissa aika epäkäytännöllisiä.

"Voi ei, sulle on tulosa finni leukaan!"

"Hitto, taas mä löin varpaani tähän graniittimöykkyyn." (Anteeksi Michelangelo, en voinut vastustaa kiusausta.)

Aidot Leningrad Cowboyt?

Kaikkein parhaiten minun silmäni lepäävät muun muassa näissä öljyväritöissä. Heijastusten takia en saanut kunnolla vangittua teosten väriloistoa - Gauguin ja Matisse. Sykähdyttävää.

Taide on hienoa, siitä ei pääse mihinkään. Guggenheim -keskustelu ja hankkeeseen liittyvä kiire sen sijaan kuulostavat pitkään suunnitteluinsinöörinä toimineen korvaan varsin kummalliselta. Kauheaa vääntöä käydään muun muassa siitä, onko mahdollinen kävijämäärä arvioitu oikein. Kukaan ei voi sitä tietää. Kyseessä on enemmän tai vähemmän mutu (musta tuntuu)- tai rehi -(revitään hihasta)-mentelmällä generoitu luku. Toinen kummallisuus koskee rakennuksen kustannusarviota. Miten voidaan sanoa, minkä verran talo maksaa, kun sitä ei ole edes suunniteltu? Arkkitehtejä ollaan vasta päästämästä valloilleen. Tontin rakennuskelpoisuus on jossain vaiheessa kyseenalaistettu. Lisäkustannuksia on odotettavissa monelta suunnalta. Kustannuksilla kun on taipumus kasvaa lähtötilanteesta. Mutta seurataan keskustelua.

Lue myös

Suolahifistit

2012-02-02T20:05:00.032+02:00

Meillä on kotona suolahifistelyyn taipuvaisia. Eikä kyse ole (vain) minusta. Pöytäsuolana on niin sanottua sormisuolaa, niitä hiutalemaisia kiteitä. Valikoimassa on kahdenlaista maustettua sormisuolaa sekä kaksi punertavaa. Karkeaa vaaleanpunaista ruususuolaa laitetaan suolamyllyyn. On muuten aika kaunista läpinäkyvässä myllyssä. Toinen punainen on jälkikasvun hankkima. Näiden lisäksi on karkeaa merisuolaa, jota käytetään esimerkiksi kalan graavaamisessa tai nakataan perunakeitinveteen. Sirottimeen puolestaan laitetaan hienoa merisuolaa, koska se yksinkertaisesti on paremman makuista kuin vuorisuola. Nyt varmaan luulette, että meillä suolataan oikein urakalla. Ei suolata, mutta se mitä laitetaan, on maukasta.

Vaan yksi asia on joukosta poissa. Onko jodin saanti riittävällä tasolla, jos ei käytä kotona lainkaan jodioitua suolaa? Jodi on kilpirauhasen toiminnalle välttämätön hivenaine, jonka puute aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa ja lopulta struuman. Olen asiaa muutaman kerran tuuminut, mutten sen enempää selvittänyt.Olen luottanut siihen, että koulussa ja työpaikalla saa jodioidulla suolalla maustettua ruokaa. Jodi ei ole lisäaine, vaan niin sanottu ravitsemuksellinen lisä. Jodilla ei kun ei vaikuteta elintarvikkeisiin vaan niiden käyttäjiin. Lisätty ravintoaine tulee merkitä pakkauksen ainesosaluetteloon.

Kuva: Flickr.com, jenny dawning, Creative Commons -lisenssi

Finravinto 2007-tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat jodia riittävästi. Jodin lähteistä kerrotaan seuraavaa:

"Tarkasteltaessa jodin saantia raaka-aineluokittain nousi suurimmaksi lähteeksi maito (40 %). Toiseksi suurin lähde on ruokasuola (noin 33 %), jossa on yliarviota, koska Fineli tietopankissa kaikki suola, myös teollisuuden käyttämä, on arvioitu laskennassa jodioiduksi. Muita lähteitä olivat kalat, kananmuna ja viljavalmisteet."

Bongasin artikkelin, jossa kerrotaan uusien suolatyyppien tuomasta mahdollisesta riskistä. Dagens Nyheterin ja Läkartidningen kirjoittavat trendikkään pöytäsuolan lisäävän riskiä jodipuutokseen, mutta ei suinkaan kaikilla. Riskiryhmiä ovat raskaana olevat ja imettävät sekä lapset. Suolan käyttöä pyritään yleisesti vähentämään. Jodin saantia pienentää myös siirtyminen jodioimattomiin tuotteisiin. Teollisuudessa ei välttämättä käytetä jodioitua suolaa - toisin kuin luulin.

Ruotsin ja Suomen tilanteessa on eroa, sillä Suomessa jodia lisätään eläinten rehuun ja suolaan, Ruotsissa ainoastaan suolaan. Mutta on Suomessakin riskiryhmiä. Vegaaniliiton sivuilla on aiheesta näin:

"Jodia pitäisi saada noin 150 µg päivittäin, mutta eurooppalaisten vegaanien jodin saanti jää usein alle sen, jopa vajaaseen puoleen suositellusta (5,6,7). Suomessa on tutkittu elävän ravinnon syöjien jodin saantia (8), joka jäi keskimäärin 29 µg:aan päivässä. Suurin osa käytti nori-merilevää, mutta norin jodipitoisuus on muihin leviin verrattuna pieni.

Jodin saantia voidaan mitata virtsaan erittyneellä jodilla. Kun tällä menetelmällä tutkittiin slovakialaisia vegaaneja, viidestätoista vegaanista peräti 80 %:lla oli jodin puutos (9). Saman tutkimuksen mukaan lakto-ovovegetaristeista neljännes ja sekasyöjistäkin 9 % kärsi puutoksesta. Kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat silti harvinaisia. Kirjallisuudesta löytyy yksittäistapaus brittiläisestä vegaaniäidistä, joka ei ollut käyttänyt jodioitua suolaa ja jolle kehittyi struuma raskauden aikana (10). Myös hänen vauvallaan havaittiin jodinpuutos, mutta kumpikin onneksi toipui asianmukaisella hoidolla"

Meillä ei kukaan noudata vegaaniruokavaliota, joten vaikka koulussa tai työpaikalla olisi käytössä jodioimaton suola, ilman jodia ei jäätäisi. Mutta jos olisin vegaani tai joku perheestä olisi, kiinnittäisin asian huomiota - samoin kuin B12-vitamiiniin. Pitäisiköhän silti ostaa jodisuolaa ja nakata sitä hellalla kypsyvään ruokaan merisuolan sijaan? Jättää suolahifistely ruokapöytään?

Trendig flingsalt risk för jodbrist, Dagens Nyheter, 31.2.2012
Svenska joderingen av salt har minskat frekvensen av struma, Läkartidningen, 17.01.2012
Saatko riittävästi jodia, Vegaaniliitto, 16.8.2008

Pakkasaamu

2012-02-01T20:00:00.001+02:00

Pakkasaamun auringonnousu, hanki ja verkkoon kääritty omenapuu. Edellisen taimen söi rusakot. Tästä on hävinnyt vain pari oksaa - siis niistä kolmesta. Kuva viime viikonlopulta. Aamulla ei tahdo saada silmiäkään kunnolla auki, joten kaikki näyttää vähän utuiselta. Onhan talviunien aika.

Sisustusilta

2012-02-01T00:28:00.001+02:00

Tänään oli aika sisustuspainotteinen ilta. Katsoin kanavasurffailuna Pientä pintaremonttia ja Innoa, jota seurasikin Suomein kaamein kämppä ja vielä Nelosen ohjelma himohamstraajista? Siinähän kerrotaan surullisia tarinoita ihmisistä, joilla on pakkomielteenä kerätä tavaraa. Tuli kerralla mojova annos kotiin liittyvää ohjelmaa.
Aloin silmäillä kotiamme huolestuneena. Keittiön sivupöydällä ja sen alla on kylppäritavaraa, sohvalla kasa nuorimmaisen pieneksi jääneitä vaatteita, matot rullalla, Aku Ankkoja lattialla, eteisessä paperikasseja, joissa kierrätykseen menevää pahvia. Kaiken kruunaa olohuoneen kaapin vieressä nököttävä vessanpönttö. Persoonallinen ratkaisu, vai mitä?
Syy selviää näistä kuvista. Taidan palata sisustusaiheeseen vähän myöhemmin... ehkä...

Lue myös

Oliiviöljymaistiaiset

2012-01-30T01:03:00.002+02:00

Olen varsin huono kaupoissa kiertelijä. Viihdyn parhaiten joko ruokakaupoissa tai vanhojen tavaroiden liikkeissä. Östermalmin kauppahalli Tukholmassa on ehdoton suosikkini. Sinne on helppo mennä ja hallissa on mainioita mahdollisuuksia syödä - mitä sitten haluaakaan maistellä. Elämyksiä kaikille aisteille.

"I Östermalms Saluhall är det lätt att varva ner."
Just det. Suosittelen tavanomaisten ostoskiertelyjen sijaan poikkeamista Östermalmille.
Viimeisimmän Kuluttaja-lehden ruokaöljytestistä muistin taannoisen visiittini ja ottamani valokuvat vuodelta 2010. Kamera ei ollut tuolloin messissä, joten näppäsin kännykällä. Kyseessä on oliiviöljymaistiaiset. Katsokaa, miten kauniisti öljyt olivat tarjolla.Vasemmanpuolisin oli miedoin ja väriltään keltaisin, oikeanpuolisin voimakkain. Keskellä siitä väliltä.

Maistelin kaikkia neljää öljyä ja ostin yhden pullon kotiin tuliaisiksi. Merkkejä en enää muista ja se ostamani pullo on loppunut jo ajat sitten. Maistelu ei varmasti tapahtunut oikeaoppisesti. Siihen löytyy ohjeet sivustolta Kreetan maku. Ensin tarkastellaan öljyn väriä ja tuoksua.

"Maista sitten. Ensin kielen kärki: onko makeutta ja pähkinämäisiä makuja? Makeus on tässä kitkeryyden poissaoloa ja johtuu estereistä. Vai suolaisia aavistuksia? Ovatko maut kasvikunnan makuja. Elleivät, löysit makuvirheen!

Anna öljyn levitä kaikkialle suuhun, mutta älä vedä vielä ilmaa suuonteloon: tunnistatko happamuutta? Toivottavasti löydät myös kirpeyttä ja karvautta, sillä kumpaakin pitää olla extra-neitsytöljyissä, samoin kuin ruohoa. Virheitä ei saa olla, ei siis muita kuin kasvikunnan tuoreita makuja. Kirpeys johtuu polyfenoleista, suuri määrä on tässä toivottu ominaisuus. Jos tunnet hedelmäisiä vivahteita, arvioi mitä hedelmää se muistuttaa ja kuinka voimakas hedelmän osuus on. Entä virheet? Kuinka suureksi arvioit?

Vedä nyt ilmaa hampaiden välistä voimakkaasti: jos pippurisuutta on, löydät sen varmasti. Se on yksi hyvän ja maukkaan oliiviöljyn merkki, se kertoo tuoreudesta.
Hengitä ulos nenän kautta. Paina maku mieleesi. Alkumaku, keskellä, lopussa. Mikä jäi mieleen?
Rasvahapot saavat meidät yskimään. Juuri niin, yskiminen on tässä myönteistä palautetta. On jopa sanonta, että on olemassa yhden, kahden ja kolmen yskän öljyä. Mitä enemmän yskittäää sitä terveempiä ollaan..!
On myös hyvä muistaa, että aivan tuoreet öljyt ovat voimakkaan makuisia, maku tasaantuu muutamassa kuukaudessa."

Miten maistan? Miltä neitsytoliiviöljy maistuu, Kreetan maku, 14.3.2011

Östermalmin kauppahallin maisteltavista öljyistä kaikkein voimakkain, pippurisin ja voimakkaimman makuinen oli palkittu öljy. Se ei maistunut lainkaan sellaiselta kuin oli tottunut. Kuluttajalehden testissä kallein ekstaneitsytoliiviöljy sai kitkeränä huonoimmat arvostelut. Testin öljyssä voi tietysti olla jotain vikaa, epämiellyttävä ei-kasvikunnan maku.

Oheisesta pätkästä voi katsoa, miten oliiviöljyä tehdään modernilla ja vanhanaikaisella tekniikalla.

Sen verran aihe jäi kaivelemaan, että taidan maistella tällä hetkellä kotona olevat öljyt. Taidan hankkia hieman erilaisia öljyjä ja alkaa hieman hifistellä. Onko sinulla öljysuosikkeja? Mitä tahansa öljyä, ei tarvitse olla oliiviöljyä.

Lue myös

Maanantaisoturin dieetti

2012-01-26T22:01:00.001+02:00

Viimeinkin sain luettua Varpu Tavin Maanantaisoturin dieetin. Varpu on kirjoittanut ruoasta, ravitsemuksesta ja painonhallinnasta useita kirjoja lähestymisnäkökulmana hiilihydraattitietoisuus. Maanantaisoturin dieetti ei sinänsä muuta linjausta, mutta kertoo syömiseen liittyvistä asioista monipuolisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Syöminen kun ei ole vain rasvoihin ja hiilihydraatteihin tuijottamista.

Oletko tunnesyöppö, osaatko syödä tietoisesti? Tässä kohdassa tietoisuudella tarkoitettaan jotain ihan muuta kuin että laskee hiilihydraattigrammoja. Osaatko antaa itsellesi luvan nauttia ruoasta ja syödä hyvillä mielin? Stressaatko kaikkea syömisestä lähtien?

Yksinkertaista elämääsi. Karsi kaikki joutavat energiasyöpöt arjestasi (onko ihan pakko ilmoittaa jokainen askel Facebookissa?). Hidasta tahtia ja pelkistä elämääsi. Keskity olennaiseen! lppulejn lopuksi elämässä oikeita tärkeitä asioita on aika vähän. Kohdista energia niin oikeasti tärkeisiin asioihin, jotka saavat sinut tuntemaan iloa ja tyytyväisyyttä, ehkä ylpeyttäkin.
Kulje mieli ja aistit valppaina, mutta rauhallisina. Ota elämä vastaan sellaisena kuin se tulee, älä yritä pakottaa todellisuutta muottiin, johon se ei mahdu. Tämä tarkoittaa myös sitä, että et yritä pakottaa itseäsi johonkin kauneusihanteeseen tai vartalomuottiin, johon et mahdu. Hengitä syvään ja tunne, kuinka energia virtaa sinuun.

Viimeaikainen lähes raivopäinen ravitsemuskeskustelu on ainakin minut lähestulkoon vieraannuttanut koko aiheesta. Ravitsemuskeskustelu on pahimmillaan raivopäistä ja lähinnä kuluttaa energiaa. Media nykäisee sivuilleen (ilmeisesti parempien uutisten puutteessa?) otsikoita, joissa toistuvat sanat: karppaus, kohu, vaarallinen. Kaiken sen keskellä Maanantaisoturin dieetti on raikas tuulahdus ja roima paketti tervettä järkeä ilman julistusta.

Aitoa maukasta lähiruokaa syö hyvillä mielin. Arki ja juhla erotetaan toisistaan. Määrän tilalle laatua, vähemmillä E-koodeilla, huomioiden myös eläinten olosuhteet sekä elintarvikehygienia. Aineevaihdunta-luvussa annetaan vinkkejä, mistä ruoka-aineista mahdolliset vatsaoireet johtuvat. Kyseessä kun voi olla esimerkiksi ärtyvä suoli, johon saattaa auttaa FODMAP-rajoitus, vähähappoinen maha tai ruoka-aineallergia. Hiilihydraattiietoisuus on minulle tuttua ennenstään, osan tekstistä (lisä- ja vierasaineet) olin Varpun pyynnöstä kommentoinut. Kuitenkin kirjasta löytyi uutta asiaa - ja sellaiselle, joka ei pahemmin ole syömisiään miettinyt vaikka kuinka paljon.

Teksti on selkeää, ilman tarpeetonta knoppailua tieteellisillä termeillä. Kuitenkin aiheeseen on perehdytty ja lähdeluettelo löytyy. Taitto sekä valokuvat mielenkiintoisia. Kaunis kirja, jota on ilo lukea.

Maanantaisoturin dieetti, Varpu Tavi, Tammi 2012

Heikoin lenkki - ihminen

2012-01-23T22:07:00.005+02:00

Olen työelämäni aikana istunut lukuisia kertoja päiväkausia riskianalyyseissä, joissa käydään läpi systemaattisesti asioita, jotka voivat mennä laitoksissa pieleen ja mitä muutoksia suunnitelmiin tarvitaan. Mitkä ovat syyt esimerkiksi liian korkaan/matalaan lämpötilaan, aiheutuuko poikkeamista riskiä ja jos, niin miten riskiä voi pienentää. Kysymysten läpikäynti on junnaavaa, mutta tehokasta. Yhdessä kysymyssarjoista tarkastellaan aineita. Voiko annosteltava aine olla väärää? Kyllä voi ja monesta eri syystä.

Vauvoille glukoosin sijaan syövyttävää puhdistusainetta

Olen mietiskellyt kolmen sairaanhoitajan oikeudenkäyntiä, tai pikemminkin siihen johtanutta tapahtumasarjaa. Oikeudenkäyntiin en ota kantaa. Sairaanhoitajat antoivat vastasyntyneille glukoosiliuoksen tilalla syövyttävää puhdistusainetta. Kyseessä oli virhe, mutta on tapauksissa mielestäni mennyt muutakin pieleen.
Marttojen oppaassa: Käytä turvallisesti kodin kemikaaleja on kemikaalien käytölle selkeät ohjeet:

Lue aina pakkausmerkinnät
Tunne varoitusmerkinnät ja noudata ohjeita.
Annostele käyttöohjeen mukaan. Ei ylimääräistä varmuuden vuoksi.
Käytä suojakäsineitä ja muita suojavarusteita. Älä sekoita kemikaaleja keskenään.
Älä käytä vahvoja kemikaaleja lasten läheisyydessä. Kemikaalit, joissa on ns. turvasuljin ovat erityisen vaarallisia.
Säilytä vahvat kemikaalit lasten ja kotieläinten ulottumattomissa ja erillään elintarvikkeista.
Säilytä kemikaalit aina alkuperäispakkauksessa, jotta tuotteen varoitus- ja muut merkinnät ovat selkeästi näkyvillä. Jos alkuperäispakkaus vaurioituu ja kemikaalit siirretään toiseen säilytysastiaan, siirrä myös etiketin tiedot. Älä siirrä vaarallisia kemikaaleja elintarvikepakkauksiin, esimerkiksi juomapulloihin.

Ohjeet on tarkoitettu koteihin, mutta mitä tehdään sairaaloissa? Pakataan syövyttävä puhdistusaine ja sisäisesti käytettävä glukoosiliuos samannäköisiin pulloihin. Pulloja ei varusteta selkeillä varoitusmerkeillä. Pullot varastoidaan siten, että ne voidaan sekoittaa keskenään ja lopulta annosteleva hoitaja ei lue merkintää.
Katsokaa alla olevasta linkistä, miten samannäköiset pullot ovat. Miettikääpä, olisko mahdollista sekoittaa kotona suola ja sokeri, jos ne olisi aivan samannäkoisissä purkeissa, teksti pienellä, eikä sisältöä näkisi? Menisi varmaan ainakin joskus sokerit soppaan ja suolat korvapuustien täytteeseen.

Kolmelle hoitajalle syytteet: Vauvoille juotettiin syövyttävää puhdistusainetta,YLE 1.12.2012

Kuva: Flickr.com, wstryder, Creative Commons-lisenssi

Metroasemilla tulvii

Vuonna 2009 metrotunneli tulvi putkirikon takia. Jos huoltotunneliin ei olisi joskus vuosikymmeniä sitten tehty valtavia reikiä, jonka tarkoitusta kukaan ei nykyään tiennyt, miljoonavahingolta olisi vältytty.

"Sillstenin mukaan aukot on tehty vuosia sitten. Ylen haastattelussa Sillsten arvioi, että aukkojen takana ei ilmeisesti ole vesilaitos, vaan joku maanalaisten tilojen käyttäjistä on porannut aukot tunneliin sen ulkopuolella sijaitsevista huoltotiloista.

On voinut tapahtua inhimillinen erehdys, reikä on esimerkiksi tehty väärään seinään. --- Lopulta sitten reikä on jäänyt tukkimatta, Sillsten pohti Ylelle."

Helsingin ”tulva”: Mysteeriaukkojen tekijöitä mahdoton jäljittää, Uusi Suomi, 10.11.2009

Reikä seinässä väärässä paikassa, reikää ei tukita, lopulta putkirikko ja miljoonavahingot. (En löytänyt sopivaa kuvaa metrotulvasta, joten nyt joudutte katsomaan Kontulan metroasemaa. Hieno otos Flickr-käyttäjältä wstryder.)

Jätevettä juomaveden joukkoon

Nokian vesikriisissä vuonna 2007 vesilaitoksella avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili, jonka kautta yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen. Tuhansia ihmisiä sairastui, kolmen ihmisen epäillään kuolleen onnettomuuden aiheuttamiin tauteihin ja vettä ei voinut käyttää kolmeen kuukauteen.
Kukaan ei tuntunut tietävän, kuka yhdysputken oli rakentanut. Sitä ei ollut piirustuksissa. Suunnitelmissa ei oltu lainkaan huomioitu mahdollisuutta, että vesi virtaakin eri suuntaan kuin oli ajateltu. Venttiilin käyttäminen oli ihmisen varassa ja se unohtui auki pitkäksi aikaa, jolloin juomavesi saastui. Tapahtuneesta ei tiedotettu, ennen kuin on aivan pakko. Jälleen monen asian summa.

Tämä kirjoitus ei ole jälkiviisastelua, vaan pohdintaa tapahtumista, jotka kaikki ovat kovin ikäviä. Riskianalyyseissä ei pystytä ennakoimaan pitkiä tapahtumasarjoja, mutta yksi asia on varma - ihmisen varaan ei lasketa. Niin heikko lenkki on kyseessä.

Lue myös

Soittoääniprotesti

2012-01-23T12:04:00.001+02:00

Kännykkä voi jäädä päälle keneltä vaan. Joissakin paikoissa odottamaton soittoääni voi olla äärimmäisen häiritsevää, raivostuttavaa ja nolostuttavaa. Katsokaapa, miten viulisti reagoi, kun yleisössä pärähtää Nokia-tunes soimaan.

Mikä on noloin paikka, jossa sinulla on alkanut kännykkä elämöidä?

Lue myös

Sormenpäät ruvelle rakennekynsistä

2012-01-22T13:40:00.006+02:00

Olen kirjoittanut rakennekynsien aiheuttamasta allergiariskistä vajaa vuosi sitten. Akrylaatti- ja geelikynnet sisältävät herkistäviä aineita.

Kuva: Flickr.com, Fing'rs, Creative Commons-lisenssi

Törmäsin Maryahin pitämään Nailicious-blogin kirjoitukseen Rakennekynnet ja allergia. Lainaan tähän pari pätkää Maryahin kirjoituksista, jossa hän kertoo rakennekynsien aiheuttamista riskeistä ja herkistymisen aiheuttamista oireista. Kannattaa katsoa, kirjoittaja on laittanut blogiinsa kuvia sormenpäistään.

"Olin alunperin sitä mieltä, että en aio jakaa näitä hirvittäviä kuvia tänne blogiin, mutta asiaa hieman pähkäiltyäni ja ystäväni kannustamana nyt sen teen, jotta voitte saada käsityksen siitä mitä allergia akrylaateille voi aiheuttaa. Rakennekynnet ovat kauniita ja vielä minäkin niitä hinkuan, mutta jos allerginen reaktio nostaa päätään, se ei ole leikin asia. Se vie kutinalla ja säryllään yöunet sekä sormet niin kipeiksi ettei niitä voi normaalisti käyttää. Sen myötä myös bakteerit hyökkäävät helpommin avoimien "haavojen" kautta ja ihoonkin se jättää jälkensä. Ja on sanottu, että "iho on kuin norsu: se ei ikinä unohda"... Toisinsanoen, kun allergian saat, se nostaa päätään aina kun altistut aiheuttajalle uudestaan."

Rakennekynnet ja allergia, Nailicious, 11.12.2011

Edellinen kirjoitus siis joulukuulta. Tammikuussa kirjoittaja yritti uudelleen eri tuotemerkillä - yhtä ikävin seurauksin

"Niinhän siinä kävin kuten pelkäsinkin: uudet geelit aiheuttivat allergisen reaktion. Ei mennyt kauaakaan keskiviikkoiltana/yönä kun kynsien teon jälkeen kun polte ja kutina alkoivat. Geelit pois heti, allergialääkettä taas nassuun ja kortisonivoidetta sormiin. Siitä huolimatta sormia kuumotti, kutitti, kirveli, poltti, miksi sitä nyt voi kuvailla.. ja rakkoja seuraavan päivän ja illan aikana nousi reippaasti. Eilen niitä sateli vielä lisää, nyt peräti kämmenselkiin asti, ja ilmeisesti olin sitten pyyhkäissyt geeliä nassuunkin, kun huulen vieressä ja silmäkulmassa on samaa vaivaa. Kiristys turvotuksen myötä sormissa on kova. Sormenpäät ovat kuitenkin ainakin tähän asti välttyneet siltä hirmuiselta kohtalolta jonka ne aiemmin kokivat, joskin tänään on myös sormenpäihin ilmaantunut rakkoja."

Odotettu pettymys, Nailicious, 14.1.2012

Rakennekynnet ovat riski erityisesti niiden tekijälle, joka on kovettumattomien aineiden kanssa tekemissä usein. Polymeroituneella ja kovuttuneella aineella riski on olennaisesti pienempi. Maryah tekee on herkistynyt rakennekynsien tekemisen yhteydessä ja saanut elinikäisen allergian. Joka kerran, kun iho on kosketukssa aineiden kanssa, oireet ilmaantuvat. Rakennekynsien tekemisessä käytetään samoja aineita kuin esimerkiksi liimoissa, lattiavahoissa, painoväreissä ja hammaspaikkausaineissa - ja monessa muussa, joten allergia voi ilmaantua myös muussa yhteydessä. Tyly ja erittäin ikävä juttu. Akrylaattien on todettu aiheuttavan myös astmaa.

Rakennekynnet ovat täysin vapaaehtoinen asia, ei mikään välttämättömyys. Kiitokset Maryahille, että kertoo kokemuksistaan. En usko kovinkaan monen tietävän, millaisten aineiden kanssa on tekemisissä.

Rakennekynnet terveysriski tekijälleen, Palvelualojen ammattiliitto, 23.9.2011
Rakennekynsiltä syytä suojautua, Työterveyslaitos, 5.6.2009
Akrylaatit, Työterveyslaitos, 21.10.2010
Katse kynsiin, Kemikaalikimara, 7.9.2010

Muumiokemiaa

2012-01-17T01:31:00.003+02:00

Egyptistä löytyi uusi - tai siis tosi vanha - muumio. Ryhmä egyptiläisiä ja sveitsiläisiä arkeologeja on löytänyt noin 3 000 vuotta vanhan laulajattaren muumion. Mietin, miten ruumiit aikanaan käsiteltiin ja millaisia säilöntäaineita toimenpiteeseen oikein tarvitaan.

Sinuhe Egyptiläsessä kuvataan ruumiin palsamointia näin:

"Olin lääkärinä luullut nähneeni kylliksi kuolemaa ja kärsimystä ja paatuneeni tuntemaan pahoja hajuja ja koskettelemaan paiseita ja märkiviä haavoja, mutta aloitettuani palveluni Kuoleman talossa huomasin, että olin vasta lapsi enkä tiennyt mitään. Köyhistä ei tosin ollut paljon vaivaa, sillä he lepäsivät rauhassa altaissaan lipeän ja suolan kitkerässä hajussa, ja opin pian käsittelemään koukkua, jolla heitä liikuteltiin. Mutta korkeamman asteen ruumiit vaativat enemmän taitoa, ja sisälmysten huuhteleminen ja sullominen ruukkuihin vaati paatunutta mieltä."

Sinuhe oppi palsamoinnin salat ja sovelsi niitä vanhempiinsa. Sinuhen oppi-isä Ramose, joka toisaalta totesi palsamoinnista: "Niin on ollut ja niin on oleva", myös pitkäsanaisesti pohti toimenpiteen mielekkyyttä.

"Mutta kuta enemmän hän puhui, sitä lujemmin päätin saada vanhempieni ruumiit säilymään, sillä sen olin velkaa heille, vaikka elettyäni Kuoleman talossa en enää tiennyt, onko siitä heille hyötyä vai ei. Ruumiin säilyminen ikuisesti oli ollut heidän ainoa ilonsa ja toivonsa vanhuuden päivinä, ja siksi tahdoin heidän toivonsa täyttää ja säilytin heidät Ramosen avulla ja kiedoin heidät liinasiteisiin ja viivyin tämän kaiken vuoksi Kuoleman talossa neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, sillä muuten en olisi ehtinyt varastaa riittävästi vanhempieni ruumiiden säilyttämiseksi oikealla tavalla."

Sinuhe egyptiläinen, Mika Waltari

Egyptin muumioita uudempia palsamoituja ovat Lenin ja Kim Il Sung, jonka vastikään kuollut poika Kim Jong Il todennäköisesti myös on päässyt samaan käsittelyyn. Youtubesta löytyneessä pätkässä kerrotaan, miten Venäjällä nykyisin säilötään uusirikkaiden tai mafiaan kuuluneiden ruumiita. Leninin pitäminen tuoreen näköisenä on kasvattanut tietotaitoa. Valtiolta ei enää irtoa varoja kyseiseen touhuun, joten tuloja on saatava muualta. Palveluja voikin ostaa nykyisin kuka tahansa - kunhan on tarpeeksi rahaa. Vaikka rahalla ei välttämättä saa onnea, niin ainakin säilöntäaineessa uitetut maalliset jäännökset. Reseptiin kuuluu alkoholia, formaldehydiä ja glyserolia. Sinuhen lailla voi kysyä: "Miksi ihmisen ruumis on säilytettävä kestämään kuoleman, vaikka se on kylmä eikä tunne mitään?"

Egyptin kuninkaiden laaksosta löytyi laulajattaren muumio, YLE, 15.1.2012
Pohjois-Korea jättää viimeiset hyvästit Kim Jon Ilille,YLE; 28.12.2011
Embalming process, Youtube, 30.6.2011

J.nestepinta alh. Pysäytä moottori.

2012-01-14T00:29:00.003+02:00

Autot on nykyisin tehty siten, että en varoittavat mahdollisista vioista. Autoomme syttyi hiljattain merkkivalo ja kojelaudan näyttöön teksti: "J.nestepinta alh. Pysähdy varovasti." Siitäpä alkoi pohdiskelu, tarkoitetaanko j.nesteellä jarrunestettä vai kenties jäähdytysnestettä. Kokeilin jarruja, jotka toimivat moitteetta, moottorin lämpötila oli normaali. Kurkistin konepellin alle. Kumpikin säiliö näytti olevan täynnä. Minun oli ihan pakko tarttua manuaaliin, vaikka se yleensä onkin se viimeinen vaihtoehto. Menopelikin kovensi otteita ja vaati tiukempaan sävyyn: "J.nestetaso alh. Pysäytä moottori." Että ei sitten saa edes moottoria käyttää? Onkohan se sittenkin jäähdytysneste? Pläräsin manuaalia ja löysin kohdan vikailmoituksista. Odotin luetteloa, jossa näytön rajallisin merkein annettu teksti olisi täydellisenä ohjeena. Ei löytynyt. Manuaalista löytyi hyödytön neuvo: "Seuraa näytön ohjeita." No just!
Päätin sitten ostaa jarrunestettä, josta kaadoin mitättömän pienen lirauksen säiliöön - ja voila! Varoitusteksti katosi. Pulloon jäi yli 95 % sisällöstä. Insinöörikunta voisi kyllä opetella suomea. Miksi tekstiä ei voitu laittaa yksiselitteiseen muotoon. "Lisää jarrunestettä"?

Ja miten niin vanhoissa mainoksissa on muka asenteellisia käsityksiä?

Lue myös

Pari teknistä juttua

2012-01-13T10:41:00.002+02:00

Olen vähän muokannut tätä sivustoa, poistanut sälää ja järjestellyt elementtejä uudelleen. Palautin värin reunoille. Ehkä vaihdan takaisin valkoiseksi tai joksikin muuksi - no katsotaan.

Tilaa sähköpostiin

Tiedoksi lukijoille, että blogikirjoitukset voi nyt tilata myös suoraan sähköpostiin. Laatikko oikeassa reunassa.
Näkyykö teillä muuten "lukijat"-laatikko? Minulla se on jostain syystä ihan blanco. Vaikka on se kyllä jossain vaiheessa toiminut. Mystistä.
Twitter-feed

Onko vasemman reunan Twitter-boxi, jossa näkyy viimeisimmät tweettaukseni, tarpeellinen vai turhaa sivun täytettä? Twitterissä olijat ja siellä Kemikaalikimaraa seuraavat näkevät toki twiittaukset muutenkin. Mutta kiinnostavatko laittamani linkit niitä, jotka eivät ole Twitterissä?

Sivun ulkoasuun en ole varmaan ikinä tyytyväinen, mutta tällä mennään ainakin toistaiseksi. Muokkaan tätä silloin tällöin. Ja pääasiahan ovat kirjoitukset - toivottavasti. :)

Hiusväripakkausten merkinnöissä puutteita - tuotteita pois markkinoilta

2012-01-13T00:57:00.002+02:00

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes on tutkituttanut hiusvärejä kuluttajan kannalta varsin huolestuttavin tuloksin. Myymälöistä ja verkkokaupasta ostettiin 15 näytettä, jotka testattiin Tullilaboratoriossa. Tuotteiden merkinnät tarkastettiin ja tuotteista analysoitiin tiettyjä kiellettyjä väriaineita, säilöntäaineita sekä vetyperoksidipitoisuutta.

Tukesin testauttamista hiusväreistä löytyi paljon vakavia merkintäpuutteita. Joistakin tuotteista puuttui kokonaan ainesosaluettelo. Osasta pakolliset varoitusmerkinnät puuttuivat kokonaan, olivat vaillinaisia tai varoituksesta puuttui allergisoivan aineen nimi. Kahdessa tuotteessa ei ollut mitään merkintöjä suomen ja ruotsin kielellä. Kahden tuotteen koostumuksessa ja merkinnöissä oli puutteita. Toinen sisälsi kiellettyä väriainetta ja toisen turvallisuudesta ei saatu varmuutta.

Tukes edellytti viiden tuotteen poistamista markkinoilta. Maahantuojat poistivat niiden lisäksi vapaaehtoisesti myynnistä myös muita saman tuotesarjan tuotteita, joista löytyi vastaavia puutteita. Kahdessa tapauksessa tuotteiden myyntiä on jatkettu pakkausmerkintöjen korjaamisen jälkeen. Lievempien merkintäpuutteiden osalta edellytettiin, että maahantuoja korjaa puutteet jatkossa.

Hiusvärien merkinnöissä paljon puutteita , Lehdistötiedote Tukes 12.1.2012

Kuva: Flickr, Pahz, Creative Commons-lisenssi

Olen täällä blogissani pitänyt meteliä siitä hiusvärein herkistävyydestä sekä tuotteiden viherpesusta. On todella hyvä, että viranomaiset tutkivat juuri näitä kosmetiikan haitallisimpia tuotteita. Vähimmäisvaatimus kun on, että tuotteet ovat lainmukaisia ja merkinnät kunnossa. Vielä kun puututtaisiin harhaanjohtavaan markkinointiin. Mutta ollaan kuulolla. Lähetin viime vuoden puolella Tukesiin kyselyn "ihotautilääkäreiden suosittelemasta Inoa hiusväristä". Tukes ei käsittele markkinointiin liittyviä asioita, vaan käänsi kysymykseni Kuluttajavirastolle. Lähetin Kuluttajavirastolle kysymyksen Naturigin-hiusvärin markkinoinnista. Kummastakaan ei ole kuulunut mitään. Jäädään odottamaan, miten Kuluttajavirasto tulkitsee kosmetiikan markkinoinnin pelisäännöt.
Hiusvärien valmistajat kun pyrkivät tietoisesti piilottelemaan allergiariskiä ja antaamaan tuotteista "turvallisen ja luonnollisen" kuvan.

Lasten ja nuorten ei kannata hiusvärien kanssa läträtä. Aineet ovat voimakkaista, eikä nuorta kasvavaa ja kehittyvää kroppaa kannata kuormittaa. Hiusten värjäystä ei suositella alle 16-vuotiaille. Pakkauksissa pitää olla maininta myös siitä. Teinit, olette ihania ilman värjättyjä hiuksiakin!

Kemikaalikimaran hiuvärioppaassa on kiteytettynä hiusväreihin liittyvää asiaa sekä linkkejä aikaisempiin kirjoituksiin aiheesta. Voit itse osallistua oppaan täydentämiseen. Listassa ei mainita sävykohtaisia ainesosia, vaan sisältääkö tuotesarja yleisimmin allergioita sisältäviä aineita. Tummissa väreissä herkistäviä aineita on eniten, mutta eivät ne vaaleatkaan sävyt ilman ole.

Kemikaalikimaran hiusväriopas

Reposaaren kelluvat pasuunat

2012-01-07T01:54:00.003+02:00

Bloginpitäjille hakusanat ovat suuria yllätyksiä ja ihmetyksen aiheitakin. Anin Kokovartalofiilikseen tullaan säännöllisesti hakusanoilla, jotka viittaavat erään näyttelijän vaatteettomuuteen. Enpä kirjoita hänen nimeään, etten vain menen Anin apajille. Tässäpä teille kimara hakusanoista, joilla on löydetty tähän blogiin.

Kuva: Flickr, anyjazz65, Creative Commons-lisenssi

Kauneus

"lyhyille kynsille ohjeita??"
"blogeja lyhyille kynsille"
Valitettavasti ei löydy täältä, eikä myöskään pitkäkyntisille.

"miten saada harmaat hiukset"
Odottele pari-kolme vuosikymmentä.

"harmaathiukset poisto"
En suosittele, voi tulla ihan kaljuksi. Sitä paitsi, jotkut haluavat sellaiset, katso edellinen.

"ryppyvoide nuorelle"
Oikeasti?

"hyaluronihappo penis"
Oikeasti ???

Muoti ja vaatteet

"lämpimät uimahousut"
Avantouinti mielessä?

"naisten samettihousut"
"kaarevahelmainen safaripaita"
Muotimaailman heikkoja signaaleja?

"housut haisevat"
Harmi homma, miten olisi pyykinpesu?.

"pesemättömät alushousut pitkään jalassa"
Onko tämä joku uusi trendi?

Pyykinpesu

"violetti pyykki"
Et sitten viitsinyt lajitella ja noudattaa pesuohjeita?

"mihin huuhteluainetta käytetään"
Huuhteluun, mutta oikeasti sitä ei tarvita ollenkaan. Lue vaikka täältä.

"eläinkokeeton pyykinpesu"
Ei kissaa pyykkikoneeseen

"pyykinpesuvesi kissa"
Voi kissa parkaa! Katso edellä.

"astianpesukoneen talvisäilytys"
Samat ohjeet kuin pyykkikoneen talvisäilytykselle.

Nuppi sekaisin

"alkoholi lyhyt oppimäärä"
"bussissa juopottelu"
"kevyet kännit"
"alkoholittomasta oluesta krapula"
Suosittelen jatkolukemiseksi tätä "Krapulatiedon lyhyt oppimäärä"

"pyretriini huumeena"
Hyönteismyrkkyä, oletko tosissasi? Enpä haluaisi olla kärpäsenä katossa.

"viinassa uitettu tupakka"
Rajut bileet?

"karvasmantelin maku"
Kyseessä on joko Runebergin torttu - tai sitten syanidi. Älä syö! Tuleekohan tämä ohje liian myöhään?

"sipulin yliannostus"
Aiheuttaa lähinnä hajuhaittoja.

Eläimet

"kissan ovikello"
Täältä löytyy koiran ovikello.

"villakoira hoitola"
= pölynimuri

"päätäin saivare kuvasto"
Vinkkaan, jos löydän jostain saivarekuvaston.

Työelämä

"siivousaiheisia lauluja"
Hieno idea, siivouskin sujuu kuin tanssi

"it-alan varjopuolet nuppi sekasin"
Surullista ja huolestuttavaa. Kannattaa yrittää hellittää ajoissa.

"siilinjärven kaivos koneet"
Ovat tosi isoja.

"huume ja rikollis tatuoinnit"
Hämärät bisnekset mielessä?

"insinöörien haukkuminen"
Rumaa!

"härski juttu tohtori"
Tämäkin on rumaa. :)

Henkilöt

"jonne aaron parranajo"
Eiköhän se ole Jonnellekin aika arkinen tapahtuma?

"NYSTEN tekosyy"
Myönnän, joskus tulee syyllistyttyä tähän.

"anja nysten kaljatölkkikana"
Myönnän tämänkin, syön kanaa ja juon joskus oluttakin.
Juttu kemikaalikanasta täällä.

"antti heikkilä mikroaaltouunissa lämmitetty"
Aika hurjaa, ilmankos vastustaa sitä niin kovasti, kuten käy ilmi tästä mikrotettua vettä koskevasta testistä.

Tajunnanvirtaa tai muuten kummalliset

"maitokannu pilvi oksa"
Suomi-filmin eroottinen kohtaus

"ympäristöystävällinen maasturi."
Niitä on vain saduissa.

"farkut pakastaminen"
Eivät mene pilalle, mutta miksi moinen operaatio?

"miksi didi savukkeet eivät ole epäterveellistä ollenkaa"
Et kai vaan moista usko?

"kelluvat pasuunat Reposaari"
Ehdottomasti tämän kierroksen erikoisin. Vai tietääkö joku, mitä tämä tarkoittaa?

"minulla on kaksi ryppyä ja istun niiden päällä"
Ainutlaatuista anatomiaa. Yleensä noita ryppyjä on vain yksi, kuten Jeanne Calment toteaa tämän jutun lopussa.

Lue myös aiemmat hakusanakimarat

Mitä sanomalehdellä voi tehdä - katso kuva!

2012-01-05T22:11:00.000+02:00

Netti on loistava juttu, sieltä löyttä tietoa todella nopeasti. Nettimedioilla tosin on raivostuttava tapa otsikoida uutiset ja muut jutut siten, että klikkausten määrä maksimoituu. Otsikossa kerrotaan juuri sen verran, että lukija saadaan klikkaamaan koko juttu. Tissijournalismi on sitten vielä ihan oma lajinsa, enkä nyt tarkoita implanttijuttuja vaan "Sillä ja sillä julkimolla vilahti"-otsikoita.
Kuten kuvasta näkyy, sanomalehdestä voi tehdä hameen, mutta lehden voi konservatiiviseen tapaan myös lukea tai selata hyvin nopeasti. Pelkästään otsikot silmäilemällä saa hyvän kuvan, mitä maailmalla on tapahtunut. Printtimediassa toimittajilla ei ole motiivina klikkausten kalastelu.

Kuva. Flickr, Jessica Rose Lane, Creative Commons -lisenssi

Ärsyttäviä otsikoita - hermot menevät?

Muutama otsikko satunnaisesti valitusta mediasta tältä päivältä 5.1.2012 - enkä kiusallanikaan laita linkkejä. Melkoisen informatiivista, vai mitä?

Nokian kohuväite hymyilyttää analyytikkoa, MTV3
Paatero: Autolukot vakioiksi autoihin - katso miten, MTV3
Näin tuntuu käyvän Kiinassa tuon tuostakin – katso video, MTV3
Luultavasti hän käskee pian Nokian Elopia, Taloussanomat
Näistä yhtiöistä Siilasmaa muistetaan, Taloussanomat
Tämä ala kasvoi tyhjästä tuhannen miljardin bisnekseksi 20 vuodessa, Talouselämä
Ei näin: Euroopan hätärahaston huutokauppa lässähti, Talouselämä
Humalassa ajanut avautui: Näin 11-vuotiaan turmassa kävi, Aamulehti
Karu väite myrskytuhoista – ”Asia on päinvastoin”, Uusisuomi
Miksei Ruotsin malli kelpaa? Fortumilta olisi säästynyt 25 milj. €, Uusisuomi
Hittituote? – Myynti Gigantissa +400%, Uusisuomi

Hesarin nettisivuilla oli asioita otsikoituna näin:

Viikin yliajosta epäilty selittää pakoaan paniikilla
Neljä avainministeriä kannattaa alkolukkoa ja promillerajan laskua
Kiasma ohitti Ateneumin kävijämäärässä
Asiantuntijat: Siilasmaa pätevä valinta Ollilan seuraajaksi

Lieneekö sattumaa vai ei, mutta Hesarin sivulla ei ainakaan nyt ollut kömpölöjä otsikoita, kiitos siitä. Viimeiset kolme otsikkoa voisi olla klikkauskerjäläisten kirjoittamana vaikkapa tässä muodossa.

Katso mitä neljä avaiministeriä kannattaa
Taidemuseot kilpailevat kävijämääristä - kumpi johtaa?
Asiantuntijat arvioivat Siilasmaan pätevyyttä

Kummat ovat lukijalle mukavampia? Eikö median ja journalismin perimmäinen tehtävä ole tiedonvälitys, mieluusti mahdollisimman selkeästi? Koska klikkausjournalismissa ei ole niin kovin tärkeää, vastaako otsikko ihan tarkkaan juttua, niin ei se vastaa tässäkään tapauksessa. Minulla ei moisen takia mene hermot.
Mutta toki olisi tietenkin hienoa, jos kirjoituksissa kilpailtaisiin laadulla eikä klikkausten määrällä. Klikkausten määrä ei välttämättä korreloi laadun kanssa lainkaan. Suosituin ei ole synonyymi parhaan kanssa.

Lue myös (Hiukan klikkausteasereita perään. :) )

Myrskyn jäljet

2012-01-04T00:48:00.001+02:00

Tapaninpäiväinen myrsky teki pahaa jälkeä. Toivottavasti kaikki ovat viimein saaneet sähköt takaisin. Vakuutusvirkailijana toimivalle tutulleni sanasta myrsky on tullut lähes kirosana. Niin kiirettä hommissa pitää.

Mieheni on kotoisin Länsi-Suomesta, jossa vietimme vuodenvaihteen. Teimme aattona kävelyn metsässä, jossa näytti tältä. Emme menneet runkojen sekaan vaan kävelimme alueen vierestä. Yritin kuvitella, millainen rytinä metsässä on käynyt. Pelottavaa.

Myrskysanastoon kuuluu konkelo, joka tarkoitaa nojalleen kaatunutta puuta. Löysimme myös tällaisen nuoren katkaistun kuusen. Tuore sahausjälki ja pätkä runkoa jätetty metsään. Selvä homma - luvialainen joulukuusivaras. Rungonpätkä löytyi nimittäin mieheni palstalta, eikä kukaan ollut pyytänyt lupaa. Mietittiin siinä, että kuusenhakijan on täytynyt loikkia - varmaankin mukavalla joulumielellä - jostain syrjäreittejä pitkin luimistellen, sillä lähellä asuvat kyllä tietävät keiden alueita missäkin on. Mutta ei sentään tehnyt kuten lahtelainen kuusivaras, joka katkoi kymmenisen puuta puolentoista metrin korkeudelta kaupungin ulkoilualueelta.

Nyt pidetään peukkuja, että keskiviikoksi ennustettu myrsky ei olisi raju. Kumisaappaat olen varmuuden vuoksi kaivanut esille. Tuulta päin, jos uskaltaa...

Lue myös

Median silikonicocktail

2011-12-30T13:58:00.015+02:00

Täydennetty 2.1.2012 Lisätietoa implanteissa käytetyistä aineista.Ks. alla.

Kemikaaleihin liittyvä kirjoittelu on lisääntynyt huimasti, mikä on pelkästään hyvä juttu. Valitettavasti joukkoon mahtuu kaikenlaista vähemmän paikkansa pitävää. Joskus on pakko ottaa kirjoituksia käsiteltäviksi, sillä jutuissa kerrottu tieto on joko pieni osatotuus, virheellistä ja/tai peräisin kyseenalaisista lähteistä. Tässä pohdin PIP-silikoni-implantteihin liittyvää kirjoittelua, jossa sekoittuu faktaa ja fiktiota oikein kunnolla - lähtien silikonien kemiasta päätyen PIP-firman perustajan etsintäkuulutukseen.

Ennen joulua nousi häly Poly Implant Prothese eli PIP-silikoni-implanteista. Kyse on ranskalaisista rintaimplanteista, joissa valmistaja kustannuksia säästääkseen käytti silikonia, jota ei ole tarkoitettu lääketieteellisesti käytettäväksi. Implantit rikkoutuvat helpommin kuin asianmukaisesta silikonista valmistetut. Kyseessä on lainvastainen teko siinä missä maidon jatkaminen melamiinilla, pilaantuneiden juustojen käyttäminen uusien juustojen valmistamisessa.

Lähdekritiikki kateissa

Kemikaalicocktail-blogissa kerrotaan silikonien sisältämistä kemikaaleista seuraavasti. Pätkä on kaapattu sivulta tekstistä Silikonirintojen kemikaalicocktail.

Luettelo on varsin pitkä, mutta toisin kuin Kemikaalicoctailissa esitetään, tekstin ymmärtää varsin moni. Teen kuitenkin yhteenvedon ryhmitellen aineet loogisiksi kokonaisuuksiksi. Kemikaalicoctailin mukaan silikonit sisältävät seuraavia aineita (kemikaaliluettelon voi hypätä yli, jos ei jaksa käydä sitä läpi):

Orgaanisia liuottimia

Methyl Ethyl Ketone metyylietyyliketoni
Cyclohexanone sykloheksanoni
Isopropyl alcohol isopropanoli
Denatured Alcohol denaturoitu alkoholi (etanoli)
Acetone asetoni
Lacquer Thinner tinneri (seos useasta liuottimesta)
Ethyl Acetate etyyliasetaatti
Toluene tolueeni
Dichloromethan dikloorimetaani
Naptha (Rubber Solvent) raakaöljyn tislauksen yksi jae, seos hiilivetyjä
Xylen ksyleeni
Hexone, metyyli-isobutyyliketoni
Hexanone2, metyylibutyyliketoni

Väriaineita, pulvereita

Printing Ink painoväri
Talcum Powder talkki
Color Pigments väripigmenttejä
Carbon Black hiilimusta
Zinc Oxide sinkkioksidi, valkoinen pigmentti

Metalleihin liittyvät aineet

Oakite tuotemerkki, metallinpuhdistusaine
Metal cleaning Acid metallin puhdistusaine
Solder juotosmetalli

Muoveja, liimoja ja sekalaisia aineita

Polyvinyl Chloride (Liquid vinyl) PVC PVC-muovi
Eastman 910 glue syanoakrylaatti, pikaliimaa
Epoxy Resin epoksihartsi
Epoxy Hardener epoksikovetin
Antioxidant (Rubber) hapettumisenestoaine (kumi)

Thixon-OSN-2 liima (elastomeerien kiinnitys metalliin)
Phenol fenoli (orgaaninen yhdiste)
Benzene.bentseeni (orgaaninen yhdiste)
Lofol (Formaldehyde) Lofol lienee tuotemerkki, formaldehydi on haitallinen kemikaali.
Acid stearic steariinihappo
Amine, Joku amiini, mutta mikä? Tämä viittaa vain aineiden sukuun.
Urethane Joku uretaani, mutta mikä? Tämä viittaa vain aineiden sukuun.
Freon kylmäaine, normaalipaineessa kaasumuodossa
Silicone silikoni

Lähteeksi on mainittu sivusto: Living with small A cup breasts

Lähde on tietysti hyvä mainita. Vähintään yhtä tärkeää on arvioida, miten luotettava tietolähde on kyseessä. Sivuston ylläpitäjästä löytyy nimi ja kuva. Hän on Livia, jolla on pienet rinnat ja joka antaa ohjeita, miten asiaan kannattaa suhtautua. Livia myös testaa rintojenkasvatuspillereitä, joita sivustolla mainostetaan - kuten myös rintaliivejä ja rintoja kasvattavaa proteiinivalmistetta. Mitään tietoa Livian kemikaalilistan alkuperästä ei löydy. Kertokaa, jos jostain sellainen sattuu silmiin. Samainen kemikaalilista esiintyy myös monella muulla sivustolla. Kysessä on tyypillinen netissä pyörivä "musta lista".

Kelpaako tissienkasvatuspillerisivusto tietolähteeksi YLE:n maksamalla sivustolla? Tuskin. Vaikka Shingler tekee hyvää työtä kertomalla kemikaalien haitoista, lähdekriitiikissä on valitettavan usein puutteita. Kemian alan koulutus toki helpottaa arvoimaan tietojen luotettavuutta, mutta tässä tapauksessa sitä ei edes olisi tarvittu. Muutaman minuutin tarkistamisella olisi paljastunut, että kysessä on huuhaa-sivusto. Ammattitaitoinen toimittaja ei jätä lähdekritiikkiä lukijoidensa hoidettavaksi.

Implanttien ja silikonien turvallisuudesta

PIP-implantit ovat ikävä juttu erityisesti implantit laitattaneille. Implantin rikkoutuminen ei ole mikään mukava tuttu. Brittiläinen Medicines and Healthcare products Regulatory Agency (MHRA) toteaa tiedotteessaaan 23.12.2011 seuraavasti:

MHRA commissioned toxicity testing on the unapproved silicone gel used to fill PIP breast implants, including genotoxicity and chemical toxicity. The results of these tests have been discussed with relevant experts and we have concluded that there is no safety issue related to this filler material. Similar testing carried out by the French medicines and medical devices regulator confirmed these conclusions.

Press statement: PIP breast implants – UK medical devices regulator says no evidence to support routine removal , 23 Dec 2011

Tiedotteessa ei kerrota, mitä aineita implanteista löytyi. Lääketieteellisiin tarkoituksiin silikonia valmistetaan erityisissä tiloissa ja tarkan valvonnan alla. Jos implanteissa on lainvastaisesti käytetty jotain muuta laatua, on tietenkin mahdollista, että materiaalissa on epäpuhtauksia. Huhtikuussa 2011 MHRA julkaisi tiedotteen, jonka mukaan:

Medicines and Healthcare products Regulatory Agency (MHRA) Clinical Director for Devices, Dr Susanne Ludgate, said: "We wanted to identify any potential toxicity associated with the implant filler as soon as possible, to protect the health of anyone who had used it.
“We are extremely pleased that these further tests have again found no dangerous substances."

Press release: French regulator confirms non-toxicity of PIP breast implants, 21 April 2011

Implantin valmistaja on syyllistynyt laittomaan tekoon, jonka vain rahanahneus voi teettää. Mutta jos viranomainen peittelee moista, sekin on vähintään yhtä kyseenalaista. Ottaisivatko viranomaiset riskin kaunistelemalla tuloksia? Implantteja on analysoitu varmasti joka puolella.

Lisäys 3.1.2012
Ranskalainen media julkisti implanteissa käytettyjen silikonien analyysituloksia.Kuten tiedossa oli, PIP-implanteissa on käytetty lainvastaisesti teollisia silikoneja. Tuotemerkit ovat Baysilone, Silopren ja Rhodorsil. Nimen alla on lukuisia eri laatuja. Ja nyt sitten alkaa viranomaisten selittely. Ranskalaiset terveysviranomaiset (AFSSAPS) luulivat, että kyseessä oli teolliset laadut, joita käytetään muun muassa elintarviketeollisuudessa ja elektonikassa. Kummassakin on puhtausvaatimuksia, mutta ei niin tiukkoja kuin lääketieteellisessä käytössä. Nyt on käynyt ilmi, että implantteihin on käytetetty myös polttoaineiden lisäainekäyttöön tarkoitettuja aineita. Väärä aine väärässä paikassa. Mutta ovatko viranomaiset tienneet asian koko ajan vai myöntävät vasta nyt, kun asiasta on tullut näin julkinen?

French breast implant firm used fuel additive, AFP, 3.1.2012

Rintojen suurennusleikkauksia voidaan kyseenalaistaa, suuri osa niistä on tarpeettomia. Implanteissa on rikkoutumisriski - siis muissakin kuin PIP-merkkisissä. Riski rikkotumiselle vain on pienempi ja kuka viimekädessä tietää, mitä vuosikymmenten altistus tarkoittaa. Ihon alle laitetaan aineita ulkonäkösyistä, kuten tatuoinneissa. Nekään eivät ole välttämättömiä. Eri asia on implantin laitto esimerkiksi rintasyöpäleikkausten jälkeen tai jos elimistössä tarvitaan muita varaosia. Ylipäänsä silikonien käyttötarkoituksia ja silikonilaatuja on monia. Silikonia käytetään turvallisempana vaihtoehtona PVC:lle sairaalatarvikkeissa, kuten letkuissa. PVC-muovisista kun voi irrota ftalaatteja. Onkin varsin yksisilmäistä yleistää silikonit haitallisiksi. Kannattaa suhtautua kriittisesti populistisiin kirjoituksiin.

PIP yrityksen perustajan etsintäkuulutus

Mielenkiintoinen kuriositeetti on PIP-yrityksen omistajan etsintäkuulutus. Mediassa annetaan kuva, että omistajan etsintäkuulutus johtuu implanteista:

French breast implant chief wanted by Interpol, The Guardian, 24.12.2011
Silikonitehtailija etsintäkuulutettiin, YLE 24.12.2011
Implanttiyrityksen perustaja etsintäkuulutettiin, MTV3 24.12.2011
Implanttiyrityksen perutaja etsintäkuulutettiin, HS, 24.12.2011

Uusi Suomi sen sijaan kertoi, että lehtitietojen mukaan etsintäkuututus johtuu rattijuopumuksesta, ei implanteista. Miksi US ei tarkistanut asiaa Interpolin nettisivulta, joka vahvistaa asian? Miksi epämääräinen viittaus "lehtitietoihin"? Miksi virheellistä mielikuvaa ei korjattu otsikkoon?

Interpol etsii sekundasilikonien valmistajaa, Uusi Suomi, 24.12.2011

Näin kertoo INTERPOL:

"The INTERPOL Red Notice issued at the request of Costa Rica in June 2011 for Jean-Claude Mas is totally unconnected to the company, Poly Implant Prothese (PIP), which allegedly sold thousands of breast implants currently under suspicion of posing a potential health risk to hundreds of thousands of women worldwide in whom they have been implanted.
At this time, INTERPOL can only state that the criminal charge underlying the INTERPOL Red Notice relates to the local charge in Costa Rica of drunk driving which allegedly occurred in June 2010 and for which the penalty, if convicted, is three years imprisonment."

INTERPOL Red Notice for Jean-Claude Mas issued at request of Costa Rica unrelated to breast implants, IINTERPOL, 24.12.2011

Media uskoo mediaa, jutut kopsataan kaverilta. Tietoja ei tarkisteta, vaikka se olisi parin minuutin homma. Onko mikään media edes korjannut virheellistä uutista?

Lue myös

Who said cigarette kills?

2011-12-29T16:56:00.000+02:00

Pakko taas laittaa FB:stä bongattu kuva. Eipä tähän juuri lisättävää.

Lue myös

Niilin alkulähteillä

2011-12-29T14:10:00.003+02:00

Kävin viikon työmatkalla Ugandassa marraskuun alussa. Reissulla oli yksi kokonainen päivä, jolloin ei ollut ohjelmaa. Päätin tehdä retken Kampalasta kohti Jinjaa, Valkoisen Niilin alkulähteille. Sininen niili alkaa Etiopiasta. Joet yhtyvät Sudanissa. Turistiretkihän se oli, mutta avasi silmiä monella tavalla.
Jälkipolvi sai joululahjaksi Aku Ankka-sarjakuvakirjan Don Rosan kootut (Sanoma Magazines 2011), jossa on aiheeseen liittyvä tarina "Krokotiilinmetsästäjä", josta siteeraan Don Rosaa parin ruudun verran. Ankat tosin kulkivat Niiliä ylävirtaan, pohjoisesta etelään. Minä saavuin paikalle lännestä, Kampalasta.

Krokotiileja ei onneksi nähty, sillä matkaa tehtiin näin luotettavan näköisillä veneillä. Ennen joen valjastamista virta oli paljon kapeampi ja pienempi. Sittemmin oppaiden mukaan krokotiilit ja virtahevot ovat alkaneet vierastaa aluetta. Ja kyllä se venekin oli ihan kulkukelpoinen. Minäkin pidin peukkua pystyssä, että venematka läheiselle saarelle sujuu hyvin. Kuvassa taaempana paikallinen opas, istumassa Abdul, joka ajelutti minua päivän aikana.

Venematka pikkuiselle saarelle tehtiin rantoja pitkin. Rantapusikossa näkyi muun muassa liskoja ja paljon erilaisia lintuja. En ole ikinä ollut lintuharrastaja, mutta nyt sitten napsin kuvia siivekkäistä sitä mukaa, kun opas niitä bongasi. Älkää vaan kysykö, mitä nämä ovat.

Rantauduimme saarelle, joka sijaitsee kohdassa, jossa Niili erkanee Viktoria-järvestä. Joen pohjassa on lähde, josta pulppuaa vettä. Siis juuri tuossa, ei mitenkään mullistava nähtävyys. Historiallinen paikka kuitenkin. Niilin alkulähteen löysi ensimmäisenä tutkimusmatkailija John Hanning Speke 1860-luvulla. Mika Waltari kirjoitti Sinuhe egyptiläisessä: "Ken kerran on Niilin vettä maistanut ei voi enää muulla janoaan sammuttaa." En siis maistanut vettä, mutta kasvoni huuhtelin.

Kyltin mukaan 6695 km pituinen Niili on maailman pisin joki. Viimeisimpien mittausten mukaan pisin joki on onkin Amazon, joka on 6 800 km.

Entä mitä kertoo Don Rosa vuodelta 1988 peräisin olevassa tarinassa? Ankat jatkavat matkaa Victoria-järvestä eteenpäin Ruandan puolelle Kagera-jokea pitkin satoja kilometrejä, josta löytävät Niilin todellisen alkulähteen. Vai onko kysymys vain määritelmästä? Mistä kohdasta Niili oikein alkaa? Wikipedia toteaa asiasta näin:

"Valkoisen Niilin on ajateltu alkavan Victoriajärvestä, mutta koska Victoriajärvi saa vetensä siihen laskevista joista, voidaan Valkoisen Niilin kauimmaisin alkulähde johtaa Nyungwe-metsän uumeniin Ruandassa. Sieltä vesi purkautuu Rukararan, Mwogon, Nyabarongon ja Kageran jokia pitkin Viktoriajärveen lähellä Bukoban kaupunkia Tansaniassa."

Ugandalaisten mielestä Niili alkaa Ugandasta. Piste.

Saarella on pieni matkamuistomyymälä, johon venekuljetus piti maksaa. Ennen veneeseen astumista oli tingannut hinnasta. Annoin rahan oppaalle ja pyysin maksusta kuitin. Opas palasi hetken päästä kuittivihon kanssa ja ilmoitti, että valitettavasti heillä ei ole kynää. Kaivoin repustani yhden ja sanoin, että saatte pitää. Abdul naurahti hetken päästä, että nyt opas ja matkamuistomyymälän nainen kinastelevat, kuka kynän saa pitää.
Vierailijoita - etenkin miehiä - oli ohjeistettu toimimaan saarella asianmukaisesti.

Niilin alkulähteen lisäksi kävin myös Bujagalin putouksilla. Niistä lisää myöhemmin.

Lue myös

Samalla alalla - Joulupukki ja Pakkasukko

2011-12-24T00:59:00.001+02:00

Ulkoilman lämpötila näyttää sellaiselta, että lumesta ei taida olla tietoakaan. Hiukan harmi, mutta eipä se joulun viettoa silti haittaa. Laitetaanpa kuva Ukrainalaisesta Pakkasukosta ja Lumitytöstä. Kumpi on parempi Joulupukin punainen vai Pakkasukon sininen nuttu? Pakkasukon työrupeama on vasta uutena vuotena. Josko hän ehtisi järjestää sitä ennen vähän pakkasta...tai eiköhän me pärjätä ihan hyvin näinkin.

Oikein mukavaa joulua kaikille!

Katti pakettiin

2011-12-20T23:20:00.000+02:00

Tätäkin on tehty, mutta meillä kissa on sentään jäänyt paketoimatta....paitsi että sitä ei ole vähään aikaan näkynyt. Pitäisikö huolestua?

PS. Nimimerkki Sirje, ilmoitatko osoitteesi, niin saadaan voittokirja postiin, kiitos.

Jouluarvonnan voittajat

2011-12-20T02:15:00.001+02:00

Suurkiitos kaikille jouluarvontaan osallistuneille sekä etenkin hiusvärioppaan täydentäjille. Käyn lähetyt tiedot tarkemmin läpi vähän paremmalla ajalla.

Kirja-arvat osuivat seuraavasti:

Maanantaisoturin dieetti nimimerkille Soile ja
Laihdu! Herkutellen ja pysyvästi nimimerkille Sirje

Lähettäkääpä osoitteenne sähköpostiin kemikaalikimara (a t)gmail.com, kiitos.

P.S. Hiusväriopasta voi täydentää edelleenkin. Kyseessä on kirjoitus, jota pidän yllä ja johon kerään tietoa.

Sporttivalaistus

2011-12-18T12:22:00.006+02:00

Laitan teidän iloksenne pari jouluista kuvaa Ukrainasta Donetskin jalkapallostadionilta. Paikallinen pikkupoika juoksee ympäri valaistua jalkapalloa ja kaksi daamia valokuvaa toisiaan maskotin vierellä. Kyseisellä jalkapallostadionilla pidetään ensi kesänä viisi EM-turnausottelua.

Jalkapallosta tulee tosin ensimmäisenä mieleen tyrmäävä hienhaju. Kyllä vaan, meillä pelataan. Täytyy varmaan joskun kirjoittaa hikipyykinpesusta.

Muutenkin pyykkäys ja pesuaineet ovat ajankohtainen aihe, sillä EU on päättänyt, että fosfaatit kielletään pesuaineissa. Siitä lisää juttua myöhemmin.

Suomen ympäristökeskus eli SYKE on selvittänyt tekstiilien haitallisia kemikaaleja. Palaan myös siihen aiheeseen, mutta nyt suon hieman aikaa jouluvalmisteluille.

Tänään ehtii vielä osallistua jouluarvontaan.

Lue myös

Vesihanasta bisfenoli A:ta

2011-12-15T20:58:00.009+02:00

Tämä jutun tapahtuvat menee sarjaan, joita ihmetellään parin-kolmenkymmenen vuoden päästä, tai ehkä jo aiemminkin. Miten näin pääsi käymään?

Bisfenoli A on varmaan monelle tuttu aine ennestään. Kyse on polymeerin lähtöaineesta, jonka on totettu olevan hormonaalisesti vaikuttava. Bisfenoli A.ta sisältäviä muoveja ja aineita käytetään erittäin monessa paikassa. Tunnetuin esimerkki lienee astioissa käytettävä polykarbonaatti, joista voi etenkin lämpimään sisältöön irrota kyseistä ainetta. Vauvoja suojellaksamme tuttipulloissa kiellettiin bisfenoli A:ta sisältävien muovien käyttö. Altistuslähteitä on vielä jäljellä muitakin, kuten säilyketölkit, kassakuitit, epoksiliimat ja yllätys, yllätys - hanavesi.

Vuosien ja vuosikymmenien vieriessä taloon tarvitaan remonttia, joskus on syytä laittaa putketkin uusiksi, sekä viemäri- että juomavesiputket. Putkiremontti on kallis juttu. Sen tarvettahan pitää aina uutta asuntoa katsellessa kysyä, etteivä kustannukset tule yllätyksenä. Putkien vaihtamiselle on vaihtoehtoina niiden pinnoittaminen - muun muassa epoksihartseilla.putkeen viedään Putki puhdistetaan ja siihen viedään epoksihartsia tavalla tai toisella, kauko-ohjattavan harjan ja paineilman avulla. Vanha putki saa uuden ja sileän sisäpinnan. Enimmäkseen saneerauksia on tehty viemäriputkiin, mutta tekniikka toimii myös vesijohdoissa, käytännössä vesijohtopinnoituksia on tehty lähinnä kerrostaloissa. Ongelmana on se, että muovi ei välttämättä kovetu putkeen, vaan voi jäädä kohtia, putkenmutkia ja onkaloita, joista vain osittain kovettuneesta epoksista irtoaa bisfenoli A:ta. Aineiden liukenemista koskevat testit tehdään tavallisesti kylmällä vedellä. Lämpimää vettä juoksutettaessa irtoamista tapahtuu enemmän. Samoin, jos vesi seisoo putkistossa, veteen kertyy aineita. Toisaalta yleisenä ohjeena on, että putkessa seisonut vesi kannattaa laskea viemäriin, eikä lämpimän veden puolelta saa koskaan ottaa ruoakaan vettä, mutta silti. Kyseessä on altistuslähde. Viemäriputkesta aineet joutuvat jätevedenpuhdistamoille, käyttövesiputkistosta vesilasiin, keittoon, puuroon, kastikkeeseeen...

Taitaa olla niitä harvoja kertoja tyytyväinen siitä, että suomalaiset kulkevat ruotsalaisten jäljessä. Ruotsissa tällaisia putkisaneerauksia on tehty jo parisenkymmentä vuotta lukuisten firmojen voimin. Meillä toimijoiden määrä on vähäisempi ja toivon mukaan käyttövesiputkiin on pinnoitusremontteja tehty vähän, sillä asiaan on havahduttu. Kyseessä ei ollutkaan mikään hyvä juttu. Pinnoitetuista vesijohtoputkista oli iso artikkeli Miljöaktuellt-lehdessä, jonka aukeamasta otin oheisen kuvan.

Fodrare rör en okänd fara, Miljöaktuellt, 5.12.2011

Svenskt Vatten on ruotsalaisten vesilaitosten järjestö, joka auttaa jäseniään teknisissä, hallinnollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. Organisaation jäseninä ovat kaikki Ruotsin kunnalliset vesilaitokset. Nyt Svenskt Vatten suosittelee jättämään käyttövesiputkien epoksipinnoitukset tekemättä, kunnes riskit on selvitetty, on tehty oheistus ja standardit. Suurena puutteena mainitaan myös se, että Ruotsissa ei ole olemassa viranomaista, joka olisi vastuullinen siitä, mitä aineita vesiputkiin laitetaan ja miten saneeraukset tehdään. Och samma på svenska.

"Det finns en stor efterfrågan från både vattentjänstföretagen och byggbranschen att riskerna utreds och kartläggs så att anvisningar och standarder kan tas fram för att undvika att hälsomässiga risker byggs in i fastigheternas dricksvattenledningar. Det är också en allvarlig brist att det inte finns någon myndighet i Sverige som ansvarar för att godkänna material som kommer i kontakt med dricksvatten och som ställer krav på hur renoveringarna genomförs."

Stoppa stambyten med relining av dricksvattenledningar, Svenskt Vatten 14.12.2011

Suomessakin selvitetään asiaa.

"Vesi-Instituutti WANDER selvittää parhaillaan käyttövesiputkien pinnoitusmateriaalien ja pinnoituksen työmenetelmien turvallisuutta. Tutkimusta rahoittavat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Kiinteistöliitto, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Finanssialan Keskusliitto.
– Pinnoitettujen tuotteiden pitäisi olla loppukäyttäjälle yhtä turvallisia kuin uusien tuotteiden. Pinnoitemateriaaleille voisi tulla samantyyppiset vaatimukset kuin toksikologisesti tutkituille muoviputkille on tulossa rakennustuotteiden CE-merkinnän myötä: ei hajua, ei makua, ei haitallisia irtoavia aineita, sanoo Vesi-Instituutin kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto."

Vesi-instituutti selvittää käyttövesiputkien pinnoistusta, Talotekniikka-lehti, 7/2011
Varo, putkiremontissa voi piillä myrkkypommi, Taloussanomat 17.5.2011

Odotamme mielenkiinnolla Vesi-instituutin selvityksen lopputulosta sekä seuraamme ruotsalaista keskustelua.
Kenellekään ei tullut mieleen aikaisemmin? Niin se valitettavan usein menee.

Lue myös

Bambu - ekologinen vai vähemmän paha?

2011-12-14T01:25:00.007+02:00

Ekovaatteissa päivän sana on bambu, josta saadaan aikaiseksi ihanan mukavia alusvaatteita, yöpaitoja, sukkia, pyyhkeitä ja vauvanvaatteita. Bambu on erittäin nopeakasvuinen ja satoisa kasvi, eikä tarvitse erityisiä lannoitteita, torjunta-aineita ja keinotekoista kastelua - toisin kuin puuvilla. Bambukuitu pehmeä ja imukykyinen sekä varsin mukava iholla.

Kuva: Flickr, #Sanxo#, Creative Commons -lisenssi

Bambua mainostetaan ekologisena ja vihreänä vaihtoehtona. Hyvin yleisesti viskoosin valmsituksesta ei kuitenkaan kerrota mitään ja jos tuotantoprosessi mainitaan, sitä saatetaan hiukan moittia energian kulutuksesta. Esimerkiksi Anne Linnonmaan Ecological Fashion sivuilla sanotaan bambusta näin:

"PEHMEÄ BAMBU

Kevyt, hengittävä ja himmeäkiiltoinen bambutrikoo valmistetaan Intiassa, viljellystä bambusta, joka kasvaa ilman lannoitusta tai torjunta-aineita. Silkin tavoin bambu tuntuu viileällä ilmalla lämpimältä ja lämpimällä viileältä. Bambu on luonnostaan antibakteerinen ja antistaattinen, sekä sillä on kyky suodattaa auringon UV-säteilystä jopa 90%."

Bambun antibakteerisuus on kyseenalaistettu Kuningaskuluttaja-ohjelmassa.

"Bambukuidusta on myös paljon markkinointiväittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Bambuviskoosikuitu ei ole antimikrobinen eikä se suojaa UV-säteilyltä, toisin kuin usein markkinoidaan.Sen kyky imeä kosteutta ja sen antistaattisuus vastaavat normaalia viskoosikuitua. Bambu raaka-aineena ei tee tästä materiaalista parempaa."

Nanso ei kerro sivullaan viskoosin valmistuksesta mitään. Fjällräven puolestaan kertoo tuotantoprosessista: ja on noteerannut sen haitat.

"Bambun käytöllä on kuitenkin myös haittoja. Bambu täytyy hajottaa, jotta sen kova, puumainen kuitu saadaan muutettua pehmeäksi, puuvillamaiseksi selluloosahaituvaksi, joka voidaan kehrätä langaksi. Hajottaminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla – mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaaninen menetelmä on periaatteessa sama menetelmä, jolla valmistetaan tekstiiliä pellavasta, hampusta ja ramista. Kemiallinen menetelmä muodostaa pehmeää viskoosikangasta, ja juuri tätä bambua käytetään Fjällrävenin bambupaidoissa.
Tällainen viskoosin valmistus on saanut kritiikkiä osakseen, koska sen katsotaan olevan ympäristölle haitallisempaa kuin mekaaninen menetelmä. Olemme tietoisia tästä. Katsomme bambukuidun olevan kuitenkin parempi vaihtoehto kuin puuvilla. Varmistamme myös, että toimittajamme allekirjoittavat kemikaalien käsittelyä koskevat toimintaohjeemme."

Nämä olivat siis vain muutama satunnaisesti valittu esimerkki. Tämä homma haiskahtaa - rikkihiileltä. Bambukuitun kemiallinen valmistus on niin rajujen kemikaalien käyttöä, että oksat pois. Viskoosiprosessissa käytetään vahvaa lipeää, rikkihiiltä ja rikkihappoa.

"Kuitu valmistetaan viskoosimenetelmällä, jossa merseroitu ja esikypsytetty liukoselluloosa liuotetaan lipeään rikkihiilen avulla. Näin saatu kehruuliuos puristetaan märkäkehruuprosessissa kehruusuulakkeiden läpi kehruukylpyyn ja jähmetetään uudelleen ja tuloksena saadaan pitkää selluloosakuitua."

Rikkihiili on paitsi erittäin herkästi syttyvä, myös hermomyrkky ja on aiheuttanut työperäisiä ammattitauteja. Olen kasvanut "Piippukylässä" eli Valkeakoskella, jossa on sekä sellu- että viskoositehdas. Jos joku olisi väittänyt, että viskoosia valmistetaan ekologisesti, hänelle olisi varmaan naurettu. Kaikki tiesivät, että Säterin tehtaalla oli pahoja myrkkyjä ja että paikkakunnalla oli henkilöitä, jotka olivat invalidisoituneet rikkihiilen takia. Työsuojeluun ei kiinnitetty samalla tavalla huomiota kuin nykyisin.
Sekä viskoosi- että sellutehdas pysäytettiin vuonna 2008. Viskoositehdas tosin käynnistettiin uudelleen vuonna 2010. Prosessi on tarkoistus uudistaa siten, että rikkihiiltä ei enää tarvita. Laitos käynnistettiin kuitenkin vanhalla prosessilla.

Oheisssa radio-ohjelmassa Avilon-yhtiön toimitusjohtaja Heikki Hassi kertoo tehtaan historiasta, viskoosin valmistuksesta, uudesta prosessista sekä maalailee viskoosin tulevaisuudennäkymiä. Viskoosi tosiaan on vaihtoehto puuvillalle. Ohjelma kestää 10 minuuttia ja on kuuntelemisen arvoinen, jos aihe vähääkään kiinnostaa. Mielenkiintoista on se, että viskoosin valmistukseen kelpaa lähes millainen risupuska tahansa, bambukin mainitaan.

Metsäradio: Viskoosikuitujen tulevaisuus, YLE Areena 14.2.2011

Mutta palataanpa ekologisuuteen. Jos puuvillan kasvattaminen on paha juttu ja bambun vähemmän paha, tekeekö se bambusta ekologisen, varsinkin jos prosessointi on sangen kaukana terveellisestä ja turvallisesta? Muutokuituja voidaan tehdä rikkihiilettömästi (Lyocell), mutta tekniikka ei ole kovin yleinen.

Elinkaarianalyysissä on huomioitava tuotteeen koko elinikä, sieltä bambumetsästä vaatteen hävitykseen saakka, valmistusprosessi mukaan lukien. Todennäköisesti energian käyttöön keskittyvä elinkaarianalyysi on johtanut tulokseen, joka mukaan viskoosiprosessia moititaan ainoastaan energian tuhlauksesta. Elinkaarimallinnuslaskenta ei huomioi käytettyjen aineiden myrkyllisyyttä, työntekijöiden mahdollisia hermovaurioita tai vaikutuksi päästöistä ilmaan ja veteen. Kestävää kehitystä arvioitaessa on käytettävä muitakin mittareita. Bambukuidusta vaatteita valmistavat yritykset mielellään puhuvat vihreistä arvoistaan. Millaiset sairastuvuusluvut on esimerkiksi intialaisella viskoositehtaalla?

Vanha sananlaskun mukaan jos haluaa tehdä munakkaan, on rikottava muna. Jos haluaa uusia vaatteita, jotenkin ne on tehtävä, kasvattaa puuvillaa, valmistaa viskoosia tai synteettisiä kuituja. Ekologisuus ja kestävä kehitys on kuitenkin eri asia kuin vähemmän paha.

Viskoosi, Kuituopas, Finatex,
Bambun ekologisuus on markkinapuhetta, Kuningaskuluttaja, 11.11.2011

Tuoko herkästi räjähtävä myrkkykemikaali Valkeakoskelle töitä? Tekniikka ja Talous, 19.3.2009
Avilon alkaa tehdä uutta ihmekuitua - tuhoaa sairaalabakteerin lähes sataprosenttisesti, Aamulehti, 23.9.2011
Kuitutehdas Avilon kulkee syvissä vesissä, YLE, 10.11.2011

Mielikuvitusihmiset

2011-12-11T13:53:00.005+02:00

H&M jäi äskettäin kiinni kuvanmuokkausista, joissa verkkokaupan mainoskuvissa mallien vartalot oli tehty tietokoneohjelmalla. Vaatteet kuvataan mallinukkien päällä, vartalo muokataan ihmismäisemmän näköiseksi ja täydennetään kuvalla kuva ihmisen päästä. Käytäntöä kritisoidaan, sillä se vahvistaa käsityksiä "ihannevartalosta".

Jean Kilbourne on tehnyt mainonnan naiskuvasta filmin Killing Us Softly 4: Advertising’s Image of Women (2010). Oheisessa muutaman minuutin trailerissa Kilbourne esittää muutamia esimerkkejä siitä, millaisena ihminen mainoksissa kuvataan - ja millainen kukaan ei todellisuudessa ole - ei edes Cindy Crawford. Kenelläkään ei ole ryppyjä, tai edes ihohuokosia. Hoikatkin mallit fotoshopataan vielä hoikemmiksi, luurankomaisen laihoiksi. Sairaalloinen laihuus on ihannoitua.
Kate Winsletillä on järki-ihmisen suhtautuminen asiaan. Minusta tuli oitis Winslet-fani.

Ja näin se käy. Katso, miten ruttuotsaisesta Mr Beanistä loihditaan rypytön nuorimies.

H&M teki vaatemalliensa vartalot tietokoneella mallinukeista, Helsingin Sanomat, 4.12.2011

Lue myös

Osallistu hiusvärioppaan täydentämiseen

2011-12-10T09:53:00.010+02:00

Kemikaalikimaran hiusväriopas on tehty vastapainoksi villille hiusvärimarkkinoinnille ja informaatioksi kuluttajalle hiusvärien aiheuttamista riskeistä. Opas on hyvin pitkälti lyhennelmä samannimisen kirjan hiusvärejä ja hennatatutointeja koskevasta tekstistä. Lisänä nettiversiossa on luettelo hiusvärisarjoista
Tuotteiden myyntinimikkeet ovat epäselviä ja hiusvärimainonta villiä – jopa kuluttajan turvallisuutta riskeeraavaa. Viranomaiset eivät ole puuttuneet mainontaan, vaikka viherpesu on yleistä. Yhtä värimerkkiä mainostetaan jopa ihotautilääkäreiden suosittelemana. Lähetin kuluttajauturvallisuudesta vastaavaan Turvatekniikan keskukseen Tukes kysymyksen kyseisen hiusvärimerkin mainonnasta. Tukes siirsi asian Kuluttavirastolle. Lähetin Kuluttajavirastoon kysymyksen myös toisen hiusvärisarjan mainonnasta. Asian käsittely on kesken. Kerron täällä, millainen vastaus asiaan tulee.

Hiusvärioppaan lopussa on suuntaa-antava lista hiusvärisarjoista. Lista kertoo, sisältääkö tuotemerkki superherkistäjiä. Lista täydentyy vähitellen ja sinäkin voit osallistua sen täydentämiseen.

Tuotesarjan tietoina tarvitaan:

Sarjan koko nimi. Pelkkä valmistajan nimi ei riitä, sillä samalla valmistajalla voi olla useita tuotemerkkejä.
Värikoodi ja kuvaus (ruskea, kullanvaalea jne.)
Onko kyseessä kestoväri, kevytväri, suoraväri, kasviväri, jne.
INCI -luettelo kokonaisuudessaan.
Herkistäviä aineita on eniten tummissa väreissä, mutta niitä löytyy myös hyvin vaaleista sävyistä. Yksikin värisävy riittää, mutta olisi hyvä, jos tiedot olisi 2-3 värisävystä, tummasta ja vaaleasta.

Jos sinulla on kotona hiusväripakkaus, kaikkein yksinkertaisinta on lähettää pahvinen pakkaus minulle. Voit myös pyytää kampaamosta pakkauksen mukaasi. Pakkausta voi pyytää, vaikka ei värjäisikään, kun kertoo, että haluaa ensin tarkistaa soveltuvuuden. Pyydä lähetysosoite sähköpostilla. Vaihtoehtoisesti voit naputtaa sähköpostiin edellä luetellut väriä koskevat tiedot. Yritin kerran ottaa kaupassa kuvan tuoteselosteesta. Se ei oikein toimi, sillä tekstit ovat kovin pienellä.

Sähköpostiosoite on kemikaalikimara (a t)gmail.com

Listan täydentäjät (nimimerkillä tai nimellä, valinnan mukaan) saavat mainetta ja kunniaa tällä sivustolla. Oppaan täydentäjät pääsevät myös mukaan jouluarvontaan tupla-arvalla. Muistakaa laittaa nimimerkki, kiitos. On vaikea järjestää arvontaa "Anonyymien" kesken.

Täydennyksiä ovat lähettäneet

Anonyymi

L´oreal EXcellence Creme, 3 Dark Brown The Supreme Brunettes

Helinäh

Schwarzkopf, Palette, Tone Creme, 231 Light Brown
Schwarzkopf, Palette, Tone Creme, 321 Middle Blond
Garnier, Color Naturals, 8.1 Natural Light Ash Blonde
Cameleo, Permanent Hair Color Cream (valmistaja Marba cosmetics), 6.44 Copper Brown

Kiitos!

Laitetaan viherpesulle stoppi.

Kemikaalikimaran hiusväriopas

Kemikaalikimaran hiusväriopas

2011-12-09T22:49:00.015+02:00

Hiusvärit ovat kosmetiikan voimakkaimpia kemikaaleja ja aiheuttavat pahojakin allergisia reaktioita. Tuotteiden myyntinimikkeet ovat epäselviä ja hiusvärimainonta villiä – jopa kuluttajan turvallisuutta riskeeraavaa. Hiusväriopas on laadittu vastapainoksi mainonnalle, jossa tuotteiden haitallisten aineiden vaikutuksia vähätellään, aineiden olemassaolo piilotetaan tai kuluttajaa hämätään viherpesulla. Tiedä, mitä päähäsi laitat, millaisia riskejä värjäykseen liittyy ja miten riskejä voi pienentää. Kirjoitus on lyhennelmä Kemikaalikimara-kirjan tekstistä pienin täydennyksin. Tämän kirjoituksen lopussa on suuntaa-antava lista hiusvärisarjoista. Lista kertoo, sisältääkö tuotemerkki superherkistäjiä. Lista täydentyy vähitellen ja voit osallistua sen täydentämiseen.

Voit vapaasti lainata ja jakaa tätä tekstiä, kunhan mainitset lähteeksi Kemikaalikimaran hiusvärioppaan ja mikäli mahdollista laitat linkin tähän tekstiin.

Kestovärit ja kevytvärit

Kestovärjäyksessä hiuksen pinta eli hiuskalvo avataan ja väriaine tunkeutuu hiuksen sisään, jossa se reagoi vetyperoksidin avulla varsinaiseksi väriksi. Kestovärejä kutsutaan myös hapetusväriaineiksi tai peroksidiväreiksi. Niitä käytettäessä sekoitetaan aluksi keskenään kaksi komponenttia, emäksinen väriaineseos ja peroksidiseos. Kestovärit jäävät pysyvästi hiuksiin, mutta juurikasvun takia värjäys joudutaan uusimaan noin kuuden viikon välein.
Kevytväreissä on samat komponentit, mutta hapetetta on vähemmän. Väri tunkeutuu hiuksessa hieman pintaa syvemmälle ja kestää 5–20 pesua. Herkistävyyden kannalta ei ole olennaista, onko kyseessä kevytväri vai kestoväri, vaan se mitä aineita tuote sisältää.

Hiusvärit aiheuttavat ihoärsytystä ja allergiaa ja jossain määrin tunkeutuvat ihon läpi elimistöön. Herkistyminen hiusvärille ilmenee usein yllätyksenä, pienellä viiveellä joko uuden tai jo vuosia käytetyn tuotteen kanssa. Värjäyksen jälkeen päänahka alkaa kutista ja turvota. Turvotus voi olla niin paha, että silmät muurautuvat umpeen. Vaikeissa tapauksissa voi tulla hengitysvaikeuksia ja jopa rytmihäiriöitä. Todennäköisyys allergiselle reaktiolle on pieni, jos sitä vertaa värjäysten määrään. Joku voi värjätä hiuksiaan vuosikausia ongelmitta, toisaalta vakavavia reaktoita on tapahtunut teini-ikäisillekin.

Allergiariskin aiheuttavat aineet

Kesto- ja kevytvärien suurimmat haitat liittyvät allergioihin. INCI-lista on pakkauksessa oleva luettelo tuotteen sisältämistä ainesosista. INCI-listat ovat hankalia tulkittavia. Jos haluaa selvittää hiusvärin mahdollista herkistävyyttä, kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin aineisiin:

p-Phenylenediamine
Toluene-2,5-Diamine
2-Nitro-p-Phenylenediamine
p-Aminophenol
m-Aminophenol
Resorcinol

PPD eli parafenyleenidiamiinilla on monia johdannaisia. Jos aineen nimestä löytyy tekstinpätkä phenylenediamine, kyseessä on PPD:n eli parafenyleenidiamiinin johdannainen – eli samaa pahamaineista sukua. Toluene- 2,5-diamine kuuluu myös PPD-sukuun, vaikka nimi kuulostaa erilaiselta.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 80 % väreistä sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia.
Erittäin usein kaikki sävyt sisältävät jotain johdannaista, aina hunajanvaaleasta lähtien. Eri värisävyissä on erilainen koostumus. Jos haluaa varmuuden tietyn sävyn koostumuksesta, on pyydettävä joko maahantuojalta tai kampaamosta kyseisen värisävyn INCI-luettelo.

Hiusvärien käyttäjille suositellaan herkkyystestiä, jossa pieni määrä väriseosta levitetään iholle, esimerkiksi korvan taakse, ja annetaan seoksen vaikuttaa vähintään yön yli. Jos iho reagoi, värjäys kannattaa jättää väliin. Ennen värjäystä tehtävä testi on kiistanalainen asia. Testit itsessään saattavat altistaa allergioille, sillä ainetta pidetään iholla kauan – toisin kuin hiuksia värjättäessä. Lisäksi ohjeet testattavan aineen määrästä ovat epämääräisiä. Mikä esimerkiksi on suositeltava pieni määrä? Testi ei myöskään aina kerro totuutta. Negatiivinen testitulos ei takaa, ettei värjäyksestä saisi reaktiota.

Musta hennatatuointi

Musta henna sisältää herkistävää PPD:tä. Henkilöllä, jolla on tai on joskus ollut musta hennatatuointi, on muita suurempi riski saada ihoreaktio hiusväreistä kuin niillä, joilla tatuointeja ei ole. Reaktio voi tulla jopa vuosien kuluttua mustan hennatatuoinnin ottamisesta. Hiusten värjäämistä ei suositella henkilöille, jotka ovat ottaneet mustan hennatatuoinnin.

Polttomerkityt lapset

Suoravärit

Suoraväreissä on pigmenttiä, joka kiinnittyy ainoastaan hiuksen pinnalle suomukerroksen päälle. Suoravärien kesto on heikompi kuin kestoväreillä, joissa väri reagoi hiuksessa. Värjäyksessä tarvitaan tosin happamia ja emäksisiä olosuhteita, jotka puolestaan rääkkäävät hiusta. Kyse ei kuitenkaan ole herkistymisestä. Suoravärit aiheuttavat allergioita ani harvoin.
Suoravärin valinnassa on oltava erityisen tarkka, sillä markkinoilla on esimerkiksi tuotteita joissa on ”parannettu koostumus”. Lisätyt aineet ovat samoja kuin herkistävissä kestoväreissä.

Suora vastaus suoraväreistä

Kasvivärit

Oikeissa kasviväreissä ei ole synteettisiä värejä. Tunnetuin kasviväri on henna Lawsonia Inermis. Hennalla saa aikaiseksi kuparinpunaisia sävyjä. Väriskaalaa saadaan laajemmaksi - ruskeammaksi ja tummemmaksi- käyttämällä myös muita kasvivärejä, kuten sennaa tai indigoa. Hennauutteen sisältämää väriainetta lawsone valmistetaan myös keinotekoisesti. Kasviperäiselle luonnonhennalle ei ole raportoitu allergioita, mutta synteettinen väriaine lawsone on aiheuttanut jonkin verran herkistymisiä. Kasvivärejä voidaan myös terästää synteettisillä väriaineilla. Musta henna on käytännössä PPD:tä sisältävää hiusväriä.

Hennaa hiuksiin

Vaalennus

Hiusten vaalennus ei ole värjäys, vaan käsittelyssä poistetaan hiusten luonnollinen sekä mahdollisesti lisätyt keinovärit. Vaalennusaine hajottaa pigmentit värittömiksi. Vaalennusaineet sisältävät aina persulfaatteja (persulfate, usein ammoniumpersulfate) sekä vetyperoksidia (hydrogen peroxide). Vaalennusaineet eivät herkistä, mutta ne voivat aiheuttaa ihoärsytystä sekä haurastuttaa hiusta.

Blondi kampaaja

Tumma vai vaalea?

Monesti helposti ajatellaan virheellisesti, että värjäys tummemmaksi tai sävytys on turvallisempi vaihtoehto. Hiusten vaalennus peroksideilla rasittaa hiusta enemmän kuin hiusten värjääminen, joka antaa hiuksille kauniin kiillon. Hiusten kannalta vaalennus on rajumpi toimenpide kuin kesto- ja kevytvärjäys. Koko ihmisen terveyttä ajatellen asia on toisin päin, värjäys aiheuttaa riskin vakavalle allergiselle reaktiolle, vaalennus ei tätä tee.

Ammoniakki

Ammoniakki on pistävänhajuinen emäksinen aine. Ammoniakittomiksi mainostetuissa hiusväreissä on kuitenkin jotain muuta emäksistä ainetta, joka voi tuoksua vähemmän, mutta joka voi olla ärsyttävämpää kuin ammoniakki. Ilman emäksistä komponenttia värjäys ei onnistu, sillä hiuksen pinta täytyy avata emäksen avulla.

Vähennä värjäyksen riskejä

Harkitse hiusten värjäyksen tarpeellisuutta.
Mitä nuorempana aloittaa ja mitä useammin värjää, sen suuremmaksi kasvaa riski yliherkkyyksille. Alle 16-vuotialla ei suositella värjäystä lainkaan.
Vältä voimakkaita tuotteita. Lähes kaikki kestovärit sisältävät herkistävää parafenyleenidiamiinia (PPD) tai sen johdannaisia, mutta myös muita herkistäviä ainesosia.
Turvallisempia vaihtoehtoja ovat kasvivärit, suoravärit, vaalennukset - esimerkiksi raitoina.
Jos olet allerginen jollekin aineelle, lue ainesosaluettelo. Älä koskaan värjää tuotteella, jolle olet joskus herkistynyt.
Tarkista myös kasvivärien INCI:t, sillä tuotteita on voitu ”terästää” synteettisillä väreillä.
Jos sinulla on ollut musta hennatatuointi, älä värjää hiuksiasi. Musta hennatatuointi herkistää PPD:lle, jota suurin osa hiusväreistä sisältää.
Älä värjää hiuksia, jos hiuspohja on ärtynyt tai siinä on ihottumaa, jolloin riski herkistymiselle on suurempi kuin terveellä iholla.
Tee tuotepakkauksen suosittelema testi, erityisesti, jos sinulla hiukankin syytä epäillä hiusväriallergiaa. Testi tosin voi lisätä herkistymisriskiä, eikä takaa, etteikö allergiaa voisi tulla.
Noudata tuotepakkauksen ohjeita käsineiden käytöstä, värin vaikutusajasta ja hiuspohjan huuhtelusta värjäyksen jälkeen.
Älä sekoita keskenään erilaisia hiusvärituotteita. Tuotteet saattavat reagoida odottamattomalla tavalla.
Älä käytä hiusvärejä kulmakarvojen tai silmäripsien värjäämiseen.
Älä värjää hiuksiasi juuri ennen matkaa tai tärkeää tapahtumaa. Mahdollinen allerginen reaktio voi pilata lomasi tai juhlasi.

Kuva, Flickr, Tarnishedrose, Creative Commons-lisenssi

Varo viherpesua

Hiusvärien mainonnassa viherpesu on hyvin yleistä. Mainonnassa keskitytään tuotteen luonnollisiin ainesosiin ja häivytetään herkistävien aineiden olemassaolo. Tähän luetteloon on koottu tietoa siitä, sisältävätkö eri hiusvärisarjat edellä mainittuja synteettisiä herkistäjiä. Listan tietoja kartutetaan vähitellen ja sinäkin voit osallistua sen täydentämiseen.

Vastuuvapauslauseke:
Lista ei ole täydellinen ja perustuu tietoon, joka on ollut kirjoitushetkellä. Informaatio koskee koko tuotesarjaa, ei yksittäisiä värisävyjä. Jos tuote puuttuu listalta, se ei tarkoita, ettei
tuote voisi sisältää herkistäjiä. Valmistajat voivat myös muuttaa tuotteiden koostumuksia. En siten vastaa tällä sivulla olevien tuotetietojen oikeellisuudesta, vaan tuotetiedot ovat suuntaa antavia. Hiusvärin ainesosaluettelo INCI on aina tarkistettava mahdollisella värjäyshetkellä.

Kestovärit

Cameleo, Permanent Hair Color Cream

sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolijohdannaisia

Garnier, Color Naturals

sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolijohdannaisia

Herbatint

sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolijohdannaisia

L'oréal, Excellence Creme

sisältää toluene-2,5-diamine
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolia

L'oréal, Inoa

sisältää toluene-2,5-diamine
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolia

Naturigin

sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolia

Organic Colour Systems OCS

sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia

Sim Sensido

sisältää PPD:tä tai sen johdannaisia
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolia tai sen johdannaisia

Kevytvärit, värisampoot

Vegetal (semi permanent)

sisältää resorsinolia

Schwarzkopf, Palette, Tone Creme (kestää noin 24 pesua)

sisältää toluene-2,5-diamine
sisältää aminofenoleita
sisältää resorsinolia ja sen johdannaisia

Puuttuuko listalta tuotemerkki?

Osallistu hiusvärioppaan täydentämiseen

Lähteet

Hiusvärit ja niiden vaarat, ihotautien ylilääkäri, Päijät-Hämeen keskussairaala Allergia&Astma 1/2005
Musta hennatatuointi ja hiusten värjäys, Helsingin Allergia- ja Astamayhdistyksen ja Teknokemian yhdistyksen tiedote, 27.3.2007
OPINION ON Toluene-2,5-diamine, Scientific Committee on Consumer Products SCCP/1084/07
Opinion of The Scientific Committee on Cosmetic Products And Non-FoodProducts Intended for ConsumersConcerning P-Phenylenediamine, SCCNFP/0129/99, 27 February 2002
OPINION ON m-Aminophenol, Scientific Committee on Consumer Products 19 Dec, 2006

Lue myös

Kirjoja pukinkonttiin - ja arvonta!

2011-12-09T00:42:00.007+02:00

Olette varmaan huomanneet, että tässä blogissa ei mainosteta - paitsi satunnaisesti kirjoja. Kirja on oiva lahja joulupakettiin. Tietty valitsin vinkkilistaan kirjoja, joissa on vankkaa asiaa.

Maanantaisoturin dieetti

Kasvava joukko ihmisiä on kyllästynyt kaikkialla tarjolla olevaan mauttomaan bulkkiruokaan, ravinteettomiin, lisäaineita viliseviin eineksiin; he ovat kyllästyneet säkkimäiseen oloonsa, väsymykseen ja masennukseen. Kirja on vastaus kaikille heille: siirtykää syömään siten kuin ihmisen alun perin on tarkoitettu syövän! Siirtykää syömään oikeaa, lähellä tuotettua, monipuolista, täysiarvoista, ravinteikasta - ja ennen kaikkea maukasta ruokaa.
Maanantaisoturin dieetti, jossa ikiaikainen metsästäjä-keräilijän ruokavalio siirtyy nykyaikaan, sopii niin kaikkiruokaisille kuin kasvissyöjille tai karppaajille.

Wholefood-trendi leviää maailmalla; Amerikassa laajenee oikean ruoan kauppaketju yhä useampiin kaupunkeihin, Ruotsissa opettelevat nuoret miehet leipomaan täysjyväleipää hapanjuureen, ja Suomessa yhä useampi kuluttaja valitsee luomua. Maanantaisoturi tietysti myös tietää, miten toimia jouluruokien kanssa.

"Sen sijaan, että antaisi pelon ja hysterian hallita, maanantaisoturin kannattaa omaksua perusstrategia, jolla suojautua mahdollisimman hyvin ruokamyrkytyksiltä ja epidemiatartunnoilta.
Yleisimmät syyt ruokamyrkytykseen ovat ruokien käsittelyyn ja valmistukseen liittyvät lämpötilavirheet. Ruokia säilytetään huoneenlämmössä tai ennalta valmistettu kuuma ruoka jäähdytetään liian hitaasti. On hyvä muistaa yksinkertainen sääntö: kylmä kylmänä, kuuma kuumana. Tyhjiöpakatut kalatuotteet tulee säilyttää tavanomaista jääkaappilämpötilaa alhaisemmassa lämpötilassa (3 °C asteessa) listeria- ja botulinumriskin vuoksi. Huonosti kypsennetty liha voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen, sillä raa'assa lihassa voi olla taudinaiheuttajia, esimerkiksi salmonellaa tai kampylobakteereja."

Maanantaisoturin dieetti, Varpu Tavi, Tammi, 2012 (ilmestyy etuajassa. :) )

Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville

Vielä muutama vuosikymmen sitten kausisyöminen oli itsestään selvää. Talvella ei syöty tuoreita tomaatteja tai uusia perunoita. Nykyisin, kun ruokaa lennätetään maailman kolkista, voimme syödä tuoreita mansikoita ympäri vuoden.

"Kirjan perusta on kausiruoassa. Kun syömme sitä, mitä meille juuri nyt on tarjolla - Suomesta tai maailmalta - saamme parasta ruokaa pienimmällä ympäristörasituksella. Ilmastoystävällinen kausiruoka on tuoretta, monipuolista ja terveellistä. Mutta ennen kaikkea se on herkullista ja inspiroi alati uusiin gourmet-oivalluksiin. Kotoisan juuresvuoan alkuruoaksi voi tarjota vaikka eksoottisempaa myskikurpitsakanelikeittoa. Tai nautiskella siiderimarinoitujen muikkujen jälkeen mustaherukkatortulla ja raparperimojitolla."

Kausiruokaa - ilmastonystävän keittokirja, Talasniemi; Kaskinen; Kuittinen; Sadeoja, Teos, 2011

Kemikaalikimara

Ajankohtainen koko ajan. Katsokaa oheiset lähiajan juttua sekä lainaukset kirjasta.

Tölkeistä liukenee kemikaaleja elimistöön, Taloussanomat, 23.11.2011

"Säilykepurkkien sisäpinnat käsitellään tavallisesti epoksihartsilla, jotta tinaa ei pääse liukenemaan tuotteeseen. Tölkin vuorauksesta voi siten irrota bisfenoli A:ta, ainetta, jota pidetään hormonitoimintaa häiritsevänä."
Kemikaalikimara s. 106

Huuhteluainetta pyykkikoneeseen - miksi ihmeessä? Uusi Musta 29.11.2011
Huuhteluaineen käyttö ei ole välttämätöntä, vaikka joillakin huuhteluaine lisääkin tekstiilien käytön miellyttävyyttä, kun tuote on pehmeämpi. ...
...Huuhteluaine voi myös vaikuttaa tekstiilien ominaisuuksiin, esimerkiksi heikentää pyyhkeiden ja kestovaippojen imukykyä. Osalle tekstiileitä huuhteluaineen käyttöä ei suositella lainkaan, sillä se heikentää tekstiilien ominaisuuksia. Alusasuista, uimapuvuista ja "stretch"-vaatteiden elastaanista häviää jousto, ja esimerkiksi ulkoiluasuissa käytettävät kuidut, kuten erilaiset mikrokuidut, tukkeutuvat menettäen hengittävän ominaisuutensa. Tuulipuvut, uima-asut, rintaliivit ja muut alusasut kannattaakin jättää ilman huuhteluainekäsittelyä.

Ja tietysti ne hiusvärit...
Kirjassa on asiaa myös hampaiden valkaisusta, nikkeliallergiasta, tatuointiväreistä, puunpoltosta, itseruskettavista voiteista, rohdosvalmisteista, auton jäähdytysnesteistä, pikaliimoista, venetervasta ja sen sadasta muusta jutusta. Jokainen löytää kirjasta itseään koskevaa asiaa. Koko perheen lahja siis.

Painokoneet seis! - Kertomuksia uuden journalismin ajasta

Toimittaja Johanna Vehkoo kertoo, mistä journalismin ja tiedonvälityksen muutoksessa on kyse. Onko journalismi kriisissä? Miten perinteinen media voi vastata sähköistyneen ja verkottuneen maailman esittämiin haasteisiin? Millainen on uuden median suhde demokratiaan? Ja mitä laatujournalismi voi nykyaikana oikein tarkoittaa?

Google News tiivistää ajatuksen personalisoitujen uutisten taustalla näin: "Kukaan ei voi lukea kaikkia päivittäin julkaistavia uutisia, joten miksi et asettaisi sivuasi näyttämään sinulle juuri ne jutut, jotka parhaiten vastaavat kiinnostuksen kohteitasi." Harmittomalta kuulostava uutisagregaattorin mainos sisältää huolestuttavan ajatuksen, jos sitä miettii hiukan tarkemmin."

Painokoneet seis! Kertomuksia uuden journalismin ajasta, Johanna Vehkoo, Teos, 2011

Laihdu! Herkutellen ja pysyvästi

"Puolessa välissä kuuta tuli tiukka paikka: talliporukan pikkujoulut. Vaan rinta rottingilla suoriuduin siitäkin: joka viini- tai siiderilasillisen seuraksi muistin ottaa tuopillisen vissyä ihan siihen illan vihonviimeiseen drinkkiin asti. Ei muuten ikinä uskoisi, miten paljon ihminen voi vissyä yhden illan aikana juoda! Jopa illan päätyttyä oikein kunnon perisuomalaiselle nakkikioskille - sellaiselle, jonka ruokalistassa komeilee annoksia nimerlä "paikallinen", "sydäri" ja "jättilihis grillimakkaralla" ja herkkujen annostelu tapahtuu huuruisen, liukulasillisen luukun kautta - ylitin itseni ja tyydyin yhteen pieneen haukkaukseen kaverin lihapiirakka-makkara-mitälie-annoksesta. Jaa oli syy sitten tonkallisessa vissyä vai tiukassa psyykkauksessa, seuraavan päivän mielettömistä mässäyshimoista ei ollut jälkeäkään! Täyden kympin suoritus, tuumin minä."

Kirjassa seurataan, kuinka Kikka Lehtosen elämäntapamuutos sujui, ja mitä muuta vuoden aikana tapahtui kuin se, että hän pudotti 20 kg painostaan.

Laihdu! Herkutellen ja pysyvästi, Varpu Tavi, Kikka Lehtonen, my.book, 2010

Lisää kirjavinkkejä tämän sivun oikeasta reunasta kohdasta Kirja-arvostelut. Kaaoksen kesyttäjäkin on hyödyllinen kirja. Ainakin voi ajatuksissan siirtyä raivausmoodiin.

Osallistu arvontaan
Arvonnassa on voittoina Maanantaisoturin ruokavalio sekä Laihdu herkutellen ja pysyvästi. Kiitos kustantamoille.
Arvontaan pääset, kun linkität tämän kirjoituksen eteenpäin ja laitat siitä nimimerkkisi kanssa tiedon kommenttikenttään. Voit vaihtohetoisesti kertoa, onko Kemikaalikimaran kirjoituksista joku "kolahtanut" erityistesti - tai kenties jopa muuttanut jotain. Hiusvärioppaan täydentäjät pääsevät mukaan tupla-arvalla. Muista laittaa nimimerkki, kiitos.
Vastausaikaa on 18.12.2011 kello 24.00 asti. Voittajat ilmoitetaan seuraavana päivänä ja yhteystiedot ilmoitettava 31.12.2011 mennessä. Kerran on käynyt, että voittaja ei ilmoittanut tietojaan lainkaan, siksi aikaraja.

Kiinteistövälittäjä Sari - osa 2

2011-12-08T00:30:00.004+02:00

Kirjoitin hiljattain siitä, miten verottaja lähestyi meitä kirjeellä. Varainsiirtoverot olivat kuulemma asuntokaupasta maksamatta tai ilmoittamatta. Maksettu oli, mutta kaupat hoitaneelta kiinteistövälittäjältä oli jäänyt homma kesken, kuten oli jäänyt moni muukin asia.
Pariin lauseeseen tiivistettynä: Olinkaupantekotilaisuudessa melkein ehdottamassa myyjälle, että välityspalkkiosta kannattaisi tinkiä, sillä asiat olivat hoituneet huonosti. Yli vuosi kaupan jälkeen sain verottajalta kirjeen, että myös varainsiirtoveroilmoitus oli tekemättä. Otin yhteyttä myyjään, kirjoitin melko tiukkasävyisen viestin kiinteistövälittäjä Sarille. Kerroin asiasta myös täällä blogissani. Jos et ole sattunut lukemaan edellistä kirjoitusta, kannattaa lukea se ensin. Asia ratkesi lopulta, mutta ei ilman toimenpiteitä. On loppuyhteenvedon aika.

Tiedoksi Sarille

Verottajaa varten kauppakirjaan tehtiin täydennys, jonka entinen kollegasi junaili. Hän vaikuttanut olevan kovin ilahtunut tehtävistä, mutta hoiti kuitenkin asian ammattimaisesti. Verottaja voi vaatia tiedot tarkemmin, mutta eikö juuri tällaisten välittäjän tehtäviin kuuluvien asioiden hoidosta välittäjä saa palkkionsa? Mielestäni myyjä olisi ollut oikeutettu hyvitykseen välityspalkkiosta, sillä niin monta asiaa oli retuperällä.

Unohdit tämän kaiken keskellä, että myyjä ja me tunnemme toisemme jo ennestään. Olikin kovin kummallista lukea lähettämästäsi sähköpostista, että olet keskustellut Paulan kanssa ja että hänen mielestään meille ei kuulu hänen tekemien välityssopimusten sisältö. Ennen yhteydenottoani sinuun päin olin puhunut Paulan kanssa asiasta - ja aivan toista. Tietysti asiakasta kiinnostaa, jos hän maksaa tyhjästä. On itsestään selvää, että kerron tutulle ihmiselle, jos hän on maksanut useita tuhansia euroja palvelusta, joka on tehty huolimattomasti ja puutteellisesti. Erittäin usein, tai voisi jopa sanoa normaalisti, asunnon myyjä ja ostaja eivät tunne toisiaan ja kommunikointi kulkee kiinteistövälittäjän kautta. Herää väkisinkin kysymys, onko normaali käytäntö, että välittäjä muuttaa viestiä, kertoo jotain muuta kuin on sanottu?

Joskus hommat menevät pieleen. Silloin on kaikkein parasta myöntää asia suoraan, pahoitella, hoitaa homma kunnialla loppuun ja hyvittää. Tässä tapauksessa homman hoiti kunnialla loppuun entinen kollegasi, mitään muuta edellisistä ei tehty. Yrityksen ja tekijän uskottavuuteen vaikuttaa myös se, miten reklamaatiot hoidetaan. Paula ei lopulta vaatinut hyvitystä. Syynä oli se, että sinua suositteli heidän sukulainensa, sinun ystäväsi. Kiusallista myös hänelle. Entinen työnantajasi ei myöskään hyvitystä tarjonnut, vaikka se tässä tapauksessa olisi ollut enemmän kuin paikallaan. Verottajaan päin asiat sentään ovat nyt kunnossa.

Lukijoille tiedoksi

Tässä projektissa meni monta asiaa mönkään - liian monta. Asiat ovat nyt hoidossa, vaikkakin pitkän mutkan kautta piti mennä.
Joskus on aihetta tehdä yritykselle reklamaatio. Kuluttajaviraston sivuilla on valmiita lomakkeita niin tavaroita kuin palveluja koskevien valitusten tekemiseen.

Kuluttajaneuvonta - Kuluttajavirasto, Apua kaupankäynnin ongelmiin.

Lue myös

Itsenäistä ajattelua

2011-12-06T11:42:00.007+02:00

Itsenäisyyspäivänä pitäisi varmaan kirjoittaa sinivalkoisista ajatuksista. Hienoja värejä, mutta kirjoitan kuitenkin pinkistä.

Anna-Leena Kauhanen kirjoittaa 5.12.2011 Helsingin Sanomissa otsikolla Vaaleanpunainen luokkayhteiskunta. Kauhanen pohdiskelee kirjoituksessaan sosiaaliantropologi Fanny Ambjörnssonin kirjan Rosa, den farliga färgen saamaa huomiota Ruotsissa. Ruotsalaiset puhuvat, miksi vaaleanpunaisessa värissä on niin paljon vaarallista ja latautunutta. Jo tässä kohdassa tekstiä kohottelin kulmiani. Ambjörsson kuitenkin perustelee asiaa monelta kannalta.

Hänen mukaansa vaaleanpunainen indikoi niin alaluokkaa kuin eliittiä. Vaaleanpunainen on paitsi homojen, mutta myös heterojen väri. Köyhä pukee tyttärensä pinkkiin, mutta samaa väriä käyttävät taloudellisesti menestyneet miehet, metroseksuaaliset pinkkikaulustyöläiset. Ainoastaan aikuiset naiset välttävät väriä.

Aikuinen nainen pukeutuu vaaleanpunaiseen vain kiinnittäessään tumman ja leikkauksiltaan yksinkertaisen uskottavuusunivormunsa rintapieleen Roosa nauha -merkin. Rintasyöpä on saanut hyvin sukupuolittuneen värikoodin.
Vaaleanpunaiseen pukeutunutta naista ei oteta vakavasti, ellei kyse ole itsetuntoisten nuorten naisten identiteettileikittelystä.
Miksi niin on?
Väriä on turha syyttää. Ongelma on siinä, että naista ei oteta vakavasti.

En tiedä tarkoitetaanko tässä vaaleanpunaiseen röyhelöunelmaan pukeutumista vai mitä. Mutta yhtä kaikki, röyhelöunelmaa katsottaisiin ainakin joillakin aloilla työelämässä pitkään - vaikka se olisi sininen. Mutta niin katsotaan myös Aku Ankka -solmioita. Käytän "univormuvärejä": sinistä, ruskeaa, mustaa - mutta myös kirkkaita värejä, vaaleansinistä, sinivihreää sekä myös pinkkiä. En ole nuori, eikä minulla ole mitään tarvetta leikitellä identiteetilläni. Käytän niitä värejä kuin minua huvittaa. Työelämäkokemusteni perusteella en myöskään allekirjoita väitettä, ettei naista oteta vakavasti.
Katsoin eilen Diili-ohjelman, jossa Hjallis Harkimo motkotti siitä, että osallistujat pitivät kilpailua alussa nais-mies-skabana. Harkimon mukaan tämä oli täysin ohi aiheen, sillä miehet ja naiset ovat aivan yhtä päteviä. Siinä tuli varsin reippaasti asennemuokkausta niille, joille asia on mahdollisesti ollut epäselvä.
Erikoista oli se, että eräs kisasta pudonneista naisista oli pukeunut silmiinpistävään vaaleanpunaiseen pieneen hattuun, jota Harkimo kommentoi. Juolahti mielessä, oliko kyseinen kilpailija lukenut Ambjörnssonin kirjan. Ongelmana ei suinkaan ollut hatun väri, vaan se että kyseessä oli juhlahattu, joka ei yksinkertaisesti sovi business-tilaisuuteen. Kyseinen hattu oli ylipukeutumista. (Kumpikin kohta löytyy täältä, alkaen noin 25 minuutin kohdasta runsas kolmeminuuttinen)

Jatketaan syvällistä analyysiä vaaleanpunaisesta:

Vaaleanpunainen on vaarallinen siksi, että suhteemme siihen paljastaa, miten syvällä yhteiskuntarakenteissamme on erojen rakentaminen sukupuolten välille.

En ymmärrä Ambjörnssonin logiikkaa. Väriä on turha syyttää, mutta kuitenkin vaaleanpunainen on vaarallinen väri? Ja kuka tässä itse asiassa on rakentamassa rajoja sukupuolten välille? Kertokaa nyt minulle, onko Suomessa vaaleanpunaisella piirrettyjä luokkarajoja? En ymmärrä näitä väriin liittyviä ongelmia - vai onko tässä kyseessä se, että Ambrjörssonia itseään ei oteta vakavasti?

Jos ei olisi niin kylmä ilma, pukisin pinkin välikausitakkini, mutta eiköhän kaapista jotain muutakin teemaan sopivaa löydy. Taidan nauttia aikuisen naisen elämästä pukeutumalla vaaralliseen vaaleanpunaiseen, sillä uskottavuus pitää säilyttää.

Ajatelkaa ja toimikaa itsenäisesti. Suomessa se on helppoa.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Pärinät, tiltit ja kassan kilinä

2011-12-03T17:25:00.011+02:00

Kysyin yläkouluikäiseltä pojaltani, miten paljon nuorilla kuluu energiajuomia. Jotkut kuulemma juovat jopa kolme tölkkiä päivässä. Ihmettelin, että eikö sellaisesta määrästä jo tärise. "Ei tärise, vaan pärisee. Kaverilta kysytään: Päriseekö?" Tunne lienee suunnilleen sama, kuin joisi litran kahvia ja yrittäisi sen jälkeen keskittyä töihin. Hommat menevät ihan tilttiin. Yhä nuorempia pyritään saamaan tuoteryhmän kuluttajiksi.Markkinoille on tuotu Tilt 7, jota markkinoidaan ala-asteikäisille.

"Valmistaja ei usko, että juoma lisäisi tuotteiden kulutusta tai nuorentaisi juojien ikää, koska lapset ostavat energiajuomia jo nyt.

Kauppiaat kertovat, että jo alle 10-vuotiaat ostavat energiajuomia. Nyt voi ainakin valita lapselle sopivan energiajuoman. Tarkoitus ei ole koukuttaa lapsia kofeiiniin", sanoo Foody Allenin toimitusjohtaja Aki Wahlman"

Pistämätöntä logiikkaa. Tarkoitus ei ole koukuttaa lapsia kofeiiniin ja energiajuomiin? Miksi sitten moinen kyseenalainen tuote lanseerataan markkinoille?

Sipoolaisia kauppiaita asia ei kiinnosta - toisin kuin espoolaisia

Sipoon kunta lähetti kesällä kymmenille kaupoille vetoomuksen, jossa vaadittiin energiajuomien myynnin kieltämistä alle 15-vuotiaille. Sipoossa nuorisotoimi alkoi huolestua siitä, että jo alakouluikäisillä juomien lipittely on lähes trendi.

– Epäilemme, etteivät vanhemmat ole aina edes tietoisia tämän trendin laajuudesta. On aivan arkinen juttu nähdä jopa 8-vuotiaita puolen litran pullot käsissään. Sama asia on huomattu nuorisotaloilla, kouluissa ja seurakunnissa, kertovat nuoriso-ohjaaja Maria Järvinen ja erityisnuorisotyöntekijä Johanna Ijäs.

Aloite lässähti pahasti. Kauppoja asia ei kiinnosta, sillä myynti on sallittua. Ongelmana ei suinkaan ole lain puute, vaan asenne. Espoossa Lippajärven ja Järvenperän alueella vanhemmat esittivät viime keväänä koulujen lähellä oleville kaupoille samanlaisen pyynnön. Auroran koulun vanhemmat lähestyivät lähikauppiasta kirjeellä. Järvenperän koulun vanhempainyhdistys piti keskustelutuokion toisen kauppiaan kanssa. Kumpikin kauppa päätti olla myymästä energiajuomia alle 15-vuotiaille. Yläkoulussa näkyy nykyisin energiajuomia huomattavasti vähemmän ja meno on rauhoittunut - alkaen ihan siitä, että vessassa ramppaaminen tunneilla on vähentynyt. Aiemmin osa oppilaista oli energiajuomien takia jo aamupäivällä levottomia - siis siinä pärinätilassa. Opiskele siinä sitten keskittyneesti. Palautteen sain koulun opettajilta, jotka näkevät tilanteen päivittäin ja jotka ovat todella tyytyväisiä kauppojen tekemästä ratkaisuun. Kysyin myyntikiellon vaikutusta myös kaupan kassalla. Oppilaat ovat hyväksyneet kiellon ilman suurempia mutinoita, eivätkä edes yritä ostaa energiajuomia.

Sipoolaisten kauppiaiden "hälläväliä - asia ei kuulu meille" -asenne on käsittämätön. Onko energiajuomista saatava tulo niin tärkeä kaupoille, että asiakkaiden toiveista ei kannata välittää? Kouluikäisten perheet on merkittävä asiakasryhmä. Kyse on nuorista huolehtimisesta ja koulutyöskentelyn edistämisestä.
Vanhempien tulee opastaa energiajuomien suhteen ja kieltää jälkipolven kauppareissut. Osalla toimii, osalla ei. Vanhempienkin tulee herätä asiaa, sillä jälkikasvumme kertoo juovansa energiajuomia väsymykseensä. Lapsi tarvitsee unta, ei energiajuomia. Tietävätkö vanhemmat, että osa lapsista korvaa lounaan energiajuomilla? Koulu tekee parhaansa, mutta ei pysty estämään juomien hankitaa. Ulkovalvojina toimivat opettajat eivät voi, eivätkä itse asiassa saa lähteä koulun alueelta kaupalle, sillä heillä vastuu tapahtumista koulun alueella. Huoltajien ja koulun lisäksi myös kauppa voi tehdä oman osansa nuortemme hyvinvoinnin edistämisessä.

Kyseessä on näin yksinkertainen juttu - ovelle ja kassoille oheinen kyltti ja kouluilla meno rauhoittuu. Kiitokset K-Market Raviolin Jussi Vaittiselle sekä K-Market Auroran Pertti ja Sanna-Kaisa Kareljärvelle. Onneksi alueellamme on fiksuja kauppiaita.

Adressi toimitettavaksi keskusliikkeille

Kolme herttoniemelästä äitiä sai tarpeekseen pärinöistä ja kauppojen välinpitämättömyydestä. He perustivat adressin, jolla pyritään vaikuttamaan enegiajuomien myyntiin alaikäisille. Asia koskettaa monia koululaisten perheitä ja kouluja. Täällä voi ottaa kantaa asiaan. Jos kauppa ei asiaa ymmärrä, on parempi, mitä useampi sen heille kertoo.

Adressi: "Energiajuomien myyti lapsille kiellettävä.".

Energiajuomista mediassa

Kauppa ei puuttuisi perjantaipärinöihin, Taloussanomat, 1.12.2011
Lapsille markkinoidaan uutta "ikärajoitettua" energiajuomaa, Kauppalehti, 21.10.2011
Ekaluokkalaisille tehtiin oma energiajuoma, Helsingin Sanomat, 9.11.2011
Energiajuomien rajoittaminen lässähti Sipoossa, Helsingin Sanomat, 13.12.2011
Kauppojen toivotaan rajoittavan energiajuomien myyntiä, Sipoon Sanomat, 5.5.2011

Lue myös

Mukavaa joulunaluspyörimistä!

2011-12-01T00:45:00.007+02:00

En mitenkään tahdo uskoa, että on jo joulukuu. Ehkä sääkin tekee tehtävänsä. Kun ei ole pakkasta, ei voi olla vielä talvi, eihän? Minulla on ennen joulua sen verran puuhaa, että en laatinut teille uutta joulukalenteria, joten nyt sitten pitää kurkistaa vanhat luukut. On monta, monta uutta lukijaakin, joten ainakin heille ohjeet, vinkit ja kirjoitukset ovat uusia. Ne löytyvät sivun oikeasta reunasta.
Puuhaan joulukuussa päivätyöni ohella paria kirjoitushommaa sekä blogin kehitykseen liittyviä juttuja - ja ehkä vähän jouluakin. Blogin tiimoilta on tulossa pieni projekti, johon mahdollisesti voitte osallistua itsekin, mutta pohdiskelen vielä asiaa. Näette sitten.

Kuvat ovat Kööpenhaminan Tivolista, jossa poikkesin viime viikolla, kun oli muutama tunti aikaa ennen kotiin lähtöä. Paikka on avoinna joulun aikaan ja jouluvaloja on paljon! Ehkä vähän liikakin - tai no, kyseessähän on Tivoli. Minut vieläpä yllytettiin mukaan alimman kuvan vekottimeen. Totesin jälkeenpäin, että nyt on sitten tullut pyörittyä joulumarkkinoilla - kirjaimellisesti.

Älä kehitä joulustressiä, vaan ota rennosti. Vältä turhaa pyörimistä, sillä vähemmän on enemmän. Päteeköhän se jouluvaloihinkin?
Mukavaa joulunalusaikaa!

Adobe Photoshop Day Cream

2011-11-29T20:03:00.003+02:00

Kemikaalikimarassa ei yleensä voiteita esitellä, mutta nyt teen poikkeuksen. Kaikki lukijani eivät ole FB:ssä, josta tuotteen bongasin. Tämä voide tehoaa ihan kaikilla - satavarmasti.

Tällä ei sitten ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö Madonnakin saisi vanhentua - siis nimenomaan vanhentua, ei ikääntyä, joka on kömpelö kiertoilmaisu. Mainonnan bluffaukset ovat vaan menneet yli pahasti, Luodaan naiskuvista, jollaisia ei todellisuudessa ole olemassakaan.

Lue myös

Kotitalousopettajat, pyykinhuuhteluaine ja tarpeeton mötikkä

2011-11-29T17:22:00.014+02:00

Huuhteluaineet tarpeettomia

Käyn silloin tällöin puhumassa kemikaaleihin liittyvistä asioista, välillä hyvinkin tiedostavalle yleisölle. Olen suureksi ilokseni saanut useampaankin kertaan puhua peruskoulun ja lukion kemianopettajien täydennyskoulutustilaisuuksissa Helsingin Yliopistossa. Parisen vuotta sitten minua pyydettiin puhumaan ja keskustelemaan Helsingin Työväenopiston kotitalousopettajien kanssa. Esitin noin kymmenelle opettajalle kysymyksen: Kuinka moni käyttää pyykinhuuhteluainetta? Yksikään käsi ei noussut, eikä tietenkään omanikaan, koska moisen kysymyksen kerran esitin. Kun kysyin, miksi ette, sain lakonisen vastauksen: Miksi pitäisi? Kertoo aika paljon aineen tarpeellisuudesta.

Jokin aika sitten osallistuin Vihreän Sivistysliiton tilaisuuteen, jossa julkistettiin Kemikaalit kulutuksessa -kirja. Esitin tilaisuudessa pyynnön, että julkisuudessa tuotaisiin paremmin esille, mitä kaikkea emme tarvitse. Kaupat kun ovat väärällään aivan tarpeettomia tuotteita. Kerroin esimerkkinä kotitalousopettajien suhtautumisen huuhteluaineisiin. Lieneekö mennyt viesti perille, sillä nyt on Uusi Mustakin kirjoittanut asiasta. Hyvä!

Olen itse kirjoittanut huuhteluaineista täällä blogïssani, sekä tietty Kemikaalikimara-kirjassa.
Ne, jotka nyt sitten pähkäilevät, mitä tehdä vanhalle huuhteluainepurkille, niin käyttäkää loppuun pyykissä, jossa kaipaatte pehmeyttä. Esimerkiksi pyyhkeiden imukykyä ei kannata huuhteluaineella tärvätä, eikä hengittäviä tekstiilejä aineilla tukkia tai haurastuttaa elastaania. En kyllä enää muista, mitä itse tein huuhteluainepullolle, joka oli tullut jostain kylkiäisenä. Siellä se raukka nökötti kaapissa muutaman vuoden. Taisi korkki kuivua kiinni.

Vessanraikastimet samaa sarjaa

Bonuksena tarpeettomista aineista mainittakoon vessanraikasteet - suihkutettavat ja myös ne pöntön reunaan ripustettavat. Ihan tarpeetonta kemikaalikuormaa. Jos sellainen mötikkä putoaa WC-altaaseen ja vedetään viemäriin, voi tulla asiaa putkimiehelle. Viemärin avaamiseen joudutaan irrottamaan koko pönttö. Että jättäkää moiset hyllyyn. Ilman vessanraikastintakin paikan voi pitää siistinä, mistä tuli mieleeni oheisten kuvien "ladies room". Siivousvälineet olivat paikalla, mutta mitenkähän niitä oli käytetty? Tuossa vessassa raikastin olisi lähinnä koominen - ja mihin sen edes kiinnittäisi? Kuvat ovat Pohjois-Vietnamista Kiinan vastaiselta raja-asemalta. Ihmettelin vessaa kovasti, sillä muut tilat olivat aivan kelvolliset ja siistit. Rajaa ei muuten ylitetty, kunhan käytiin pyörähtämässä. Lasken tämän nähtävyydeksi, vaikka olinkin työmatkalla. Muita juttuja reissulta voit lukea täältä.

Pakko laittaa tämä kuva samalta reissulta päivää aikaisemmin. Matkalla pihan perälle minulle ojennettiin hattu, sillä tihkutti vettä. Menisikö tämä päivän asu teemaan?

Lue myös

Asbestia ilmassa

2011-11-28T23:02:00.003+02:00

Työpaikoilla moni hengittää syöpää aiheuttavaa asbestia tietämättään. Ohjelmassa käydään työmailla tarkistamassa, onko asbestikartoitukset tehty ja miten hitaasti erään arkistorakennuksen asbestiremontti eteni ja miten surkeasti tieto riskistä liikkui - siis 2000 luvulla.
Katso toimittaja Tero Koskisen työstämä asbestia koskeva MOT-ohjelma Varoitus, asbestia ilmassa, joka poistuu Areenalta 5.12.2011 klo 20.00.

Kuva. Asbestinporausta Kanadassa vuonna 1944

Flickr, BiblioArchives / Library Archives, Creative Commons -lisenssi

Viimeksi kirjoitin blogiin hiusväreistä ja nyt asbestista. Voitte varmaan kuvitella, millainen asioiden sekamelska minulla oli kirjaa tehdessäni. Olen kirjoittanut asbestista ennenkin, joten lainaan osan tekstistäni:

Asbestia käytettiin laajamittaisesti eristemateriaalina vesi- ja lämpöjohdoissa sekä ilmanvaihtokanavissa aina 1990-luvulle asti. Asbestin ja asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja maahantuonti kiellettiin 1.1.1993 alkaen ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.1.1994 lähtien. Asbestia saattaa siis löytyä tuon ajan tasoitteista, liimoista, rakennuslevyistä ja muovitapeteista. Kylpyhuoneessa asbestia saattaa olla laattojen saumauksissa ja kiinnityslaastissa tai muovimaton liimassa, mikä on syytä ottaa huomioon remonttia suunnitellessa. Asbestista ei ole haittaa silloin, kun se on ehjänä paikallaan. Ongelmallinen se on vasta kun rakenteita puretaan tai kun materiaalit kuluvat ja rikkoutuvat, jolloin asbestia pääsee pölisemään hengitysilmaan. Asbestihiukkasten määrälle ei tiedetä olevan turvallista rajaa, joten asbestin määrän ilmassa tulee olla mahdollisimman alhainen. Asbestia sisältävän materiaalin määrä ja korjaustarve tulee kartoittaa ennen kiinteistön korjaus- ja purkutöiden aloittamista. Asbestipurkutyötä saavat tehdä ainoastaan luvan saaneet yritykset, joiden työntekijät on koulutettu kyseiseen tehtävään.
Vaikka asbestin haitat tunnistettiin jo vuosikymmeniä sitten, sen synkkä tarina ei vieläkään ole lopussa. Suomessa on todettu 2000-luvulla vuosittain noin 100 asbestoositapausta, jotka johtuvat pitkälti vuosikymmenten takaisesta työperäisestä asbestialtistuksesta. Maailmassa tuotetaan edelleen vuosittain asbestia yli kaksi miljoonaa tonnia. Sitä käytetään varsinkin kehitysmaissa.
Kemikaalikimara, sivu 54

Nämä ovat niitä kovin ikäviä asioita ihmiskunnan innovaatioissa. Tuote on sinänsä mainio, mutta vaikutukset kauheat. Silti asbestia valmistetaan yhä.

Lue myös

Rytmihäiriöt, hiusvärit ja vastuut

2011-11-25T11:03:00.006+02:00

Hiusvärikeskustelun käydessä kuumana on syytä pohtia ilmiötä tarkemmin, kuka vastaa ja mistä. Ohessa tiivistettynä saamanani sähköposti, joka laittaa hiljaiseksi. Kirjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen, joten kutsun häntä tässä Pirkoksi.

Kerron omia kekemuksi hiusvreistä tai oikeammin äitini värjäyshistoriaa. Äitini värjäytti vuosia tummilla väreillä hiuksiaan tultuaan harmaaksi. Hänellä oli ollut kaunis tumma tukka. Lopulta hän sai hyvin voimakkaan allergisen reaktion. Äidin kohtalo oli järkyttävä. Hän joutui viikoksi sairaalaan, koska hänelle tuli vaikeat rytmihäiriöt, kasvot ja oikeastaan koko ihminen turposi muodottomaksi. Me lapset ja lastenlapset jo pelkäsimme, että hän kuolee. Lääkärit sanoivat, että kroppa taistelee myrkkyjä vastaa lisäämällä elimistöön nestettä eli sitä kautta laimentamalla myrkkyjä. Sydämestä sanottiin, että se joutuu allergisessa reaktiossa lujille ja silloin siis puhkesi eteisvärinä. Sitä ei kyetty oikaisemaan sähköllä eikä lääkityksellä. Äiti sai tuosta värjäyskerrasta elinikäisen flimmerin. Mutta lääkityksellä (rytmiöhäiriölääkket, varfariini) hän eli kuitenkin vielä useita vuosia. Hänelle ei tehty heti reaktion jälkeen allergiatestejä, mutta myöhemmin Allergiasairaalassa testit osoittivat, että hän oli voimakkasti allergisoitunut PPD:lle. Häntä kiellettiin tukanvärjääminen sekä käyttämästä mustia alusvaatteita sekä esim mustia kenkiä, koska nissä voi olla samoja allergisoivia aineita. Hän käyttikin aina vitivalkoisia alusvaatteita tämän jälkeen. Äidin värjäyskokemukset pelottavat, mutta silti minä aina väännyn värjäyttämään tukkani. Tunnen itseni pinnalliseksi, koska en ole kyennyt luopumaan värjäyskierteestä. Kampaajalta tulon jälkeiset päivät ovat aina yhtä piinaa, kun tarkkailen itseäni. Tiedän, etta värjäysongelmani ratkeaisi helposti, jos siirtyisin harmaapääksi, mutta minun naisellinen minäni ei tahdo siihen suostua, vaikka seuraukset voivat olla tosi vakavat.
Muuten se äidin käyttämä väri oli Schwarzkopfin väri.

Tämä tapahtui siis Suomessa. Mutta kenellä on vastuu kirjoittajan äidin allergisesta reaktiosta ja rytmihäiriöistä?

Kuva: Flickr, José Goulão, Creative Commons -lisenssi

Valmistajat, maahantuojat ja/tai kampaajat?

Elinkeinonharjoittajalla on ensisijainen vastuu siitä, että hänen valmistamansa, markkinoimansa ja myymänsä tuotteet ovat turvallisia. Tämä koskee niin valmistajaa, maahantuojaa kuin kaupan eri portaissa toimivia myyjiäkin.
Turvallista kosmetiikkaa -esite

PPD, resorsinoli ja muut hiusvärien pahikset ovat lain mukaan sallittuja. Erittäin kyseenalaista on tapa, jolla tuotteita markkinoidaan. Allegiariskiä vähätellään, herkistävistä aineista ei kerrota ja mainoksissa annetaan ymmärtää, että kyse on luonnollisista ja turvallisista ainesosista - tuotteita viherpestään. Kyse on kuluttajan - ja myös kampaajien - tietoisesta harhaanjohtamisesta.

Hiusvärien allergisoiville aineille, kuten PPD:lle, resorsinolille ja aminofenoleille ei ole löytynyt korvaavia turvallisempia aineita. Jos joku sellaiset keksii, on taatusti upporikas. Haitattomampiakin vaihtoehtoja toki on, mutta niillä ei saa kaikkia samoja sävyjä kuin kestoväreillä. Kokeilla voi vaikka aitoja kasvivärejä, henna jne., vaalennusta eli värin poistoa vaikkapa raidoina tai suoravärejä. Mutta värivalikoima on suppeampi, eikä värjäystulokset ole yhtä kestäviä.

Hiusvärien valmistajat pesevät kätensä vastuukysymyksistä allergioita koskien pakkausten tekstien myötä. Lista tuotteen sisältämistä ainesosista paintetaan pakkausen pohjaan, kuten esimerkiksi on Naturigin-väreissä. Pakkauksissa lukee lain määräämät varoitustekstit ja kehotukset testata tuote ennen käyttöä. Mutta kuinka moni tekee testin kotona tai kampaamossa? Meneekö joku kampaamoon paria vuorokautta ennen sivelyttämään hiusväriä korvan taakse, odottaa pari päivää ja vasta sitten värjäyttää hiuksensa? Itse asiassa koko testi on kyseenalainen, sillä aineita ei suositella pidettäväksi iholla pitkään ja testi itsessään lisää herkistymisen riskiä. Mikä sitä paitsi takaa, ettei allergia iske heti testiä seuraavalla värjäyskerralla?
Hiusvärien valmistajat rauhoittelevat sanomalla, että allergisia reaktioita tapahtuu erittäin vähän verrattuna siihen, miten paljon hiusten värjäystä tehdään. Mikä on aivan totta. Mutta entäpä, jos asiaa katsoo toisesta näkökulmasta? On siis hyväksyttävää, että Euroopassa pari ihmistä kuolee ja lukuisia sairastuu yleisesti käytössä olevan kulutustuotteen takia? Entä, jos kyseessä olisi sähkölaite, kuten partakone - tai vaikkapa virvoitusjuoma tai käsitiskiaine? Hiustenvärjäys on vapaaehtoista, mutta niin on limpparin juominenkin.

Kampaajat ovat palvelun tuottajia ja heidän pitää tuntea aineet, joita asiakkaidensa päähän laittavat. Suuri osa tunteekin, mutta osa kampaajistakin menee markkinointiliturgoiden harhaan. Kampaajien puolestaan pitäisi kertoa asiakkaalle riskit, tehdä edellä mainitut koesivelyt. Jos asiakas lähtee valittamaan sairastumisestaan, vika todennäköisesti vierii kampaajan niskoille - ei hiusvärivalmistajan tai maahantuojan. Toisaalta esimerkiksi Sim Finland vielä pari vuotta sitten antoi ammattilaisille tarkoitetussa lehdessä täysin vastuuttomasti aivan virheellistä tietoa Sim Sensido-väreistä, mikä oli kampaajien työturvallisuuden kannalta erittäin kyseenalaista.

Lainsäätäjä ja lain valvoja?Hiusvärien riskit on tiedetty vuosikymmenet. Riskejä pohtivan tieteellisen komitean SCCP (Scientific Committee on Consumer Products) mukaan tietoa ei kuitenkaan ole riittävästi lopullista riskinarviointia varten. Aineen kuitenkin todetaan olevan "extreme sensitiser".

There is an increasing use of hair dyes by young people and additional exposure to PPD-related substances from temporary tattoos and clothing textiles. PPD is an extreme sensitiser and the risk of allergy occurring in the consumer should be realised.

Riskinarviossa selvitetään karsinogeenisuutta, mutageenisuutta ja myrkyllisyyttä. Tutkimustiedot niiden mahdollisesta riskistä lisätä alttiutta esimerkiksi syöpätauteihin kampaajilla ja mahdollisesti jopa kuluttajilla ovat ristiriitaisia. Siksi tiedekomitea edellyttää valmistajilta lisää tutkimustietoa. Herkistävyys ei ilmeisesti paina vaakakupissa, vaikka sen takia joutuisi teholle?
Ihotautilääkärit kertovat hiusvärien riskeistä muun muassa näin:

Para-fenyleenidiamiini tunnetaan erittäin voimakkaiden kosketusallergiareaktioiden aiheuttajana.
Hiusvärit ovat erittäin reaktiivisia kemikaaleja, joista monet erilaisissa tieteellisissä koejärjestelyissä aiheuttavat perimä- ym. soluvaurioita.
Värikemikaalien on osoitettu tunkeutuvan ihon läpi elimistöön, minkä takia niiden pitoisuudet hiusväreissä on tarkasti rajoitettu.
Allergiat ovat vain pieni osa hiusvärien käytön riskeistä. Eräs epidemiologinen tutkimus Pohjois-Amerikasta viittaa pitkäaikaisen kestovärien käytön lisäävän leukemiariskiä.

Homma on kuin tuulimyllyjä vastaan taistelisi. Kosmetiikkajätti puolestaan lanseeraa megakampanjan toitottaen, että värit ovat "ihotautilääkärien suosittelemia." Firmat leikkivät ihmisten terveydellä.
Tuotteiden kuluttajaturvallisuutta valvoo Suomessa Turvatekniikan keskus, Tukes. Lähetin itse asiassa Tukesiin kysymyksen koskien "ihotautilääkärien suosittelemaa hiusväriä". Minulla on jonkinlaiset aavistukset, miten kyselyssäni käy, mutta katsotaan. Kerron sitten täällä, millainen vastaus tulee. Mutta millaiset mahdollisuudet Tukesilla on valvoa kosmetiikkajättejä ja kaikkia muita toimijoita, kun koko alan menetelmät ovat kyseenalaisia.Viranomaiset ovat hiusvärimainonnan suhteen varsin hampaattomia.

Media?

Oletteko nähneet kauneudenhoitoalan tai naistenlehdissä juttuja hiusäväriallergoista tai ylipäänsä kritiikkiä väreistä? Jos olette, kertokaa heti. Sen sijaan niissä näkyy nelivärimainoksia erilaisista hiusväreistä. Ampuuko lehti omaan nilkkaansa kirjoittamalla negatiivista tuotteista, joista saa mainostuloja? Tuskin.
Jos lehdet eivät julkaise kriittisiä juttuja, niitä ei juuri kirjoitetakaan. Toisaalta myös toimittajat ovat hiusvärivalmistajien viherpesun uhreja. Yksi - mutta ei suinkaan ainoa - kimmoke minulle alkaa kirjoittaa Kemikaalikimara-blogia oli, kun eräs toimittaja suositteli PPD-johdannaisia sisältäviä hiusvärejä herkistyneille sopivina. Tämä siitä huolimatta, että olin kyseiselle toimittajalle pariinkin otteeseen kertonut hiusvärien haitoista. Siispä ei auttanut muu kuin alkaa pitää itse meteliä asioista.

YLE ei saa mainostaa, joten heillä olisi oiva mahdollisuus tarttua aiheeseen, vaan mikä ohjelma laittaisi viherpesijät piinapenkkiin? Ajatelkaapa, mikä keskustelu. Pahasti allegisoitunut kuluttaja, ihotautilääkäri, viherpesijä-firmojen edustajia, kampaaja - suurta hiusväri-iltaa en sentään tarkoita, mutta tiukkaa keskustelua kuitenkin. Kuvia "ekoleimoista" ja turvonneista kasvoista. Tarttukaa toimittajat tähän aiheeseen, mutta tehkää taustatyöt huolella.

Kuluttaja itse?

Palataan Pirkon kirjoitukseen:

Äitini kohtalo oli kauhea. Veljeni muistuttaa minua vieläkin siitä, kun näkee, että olen käynyt kampaajalla. Hänen vaimonsa ei kuulu tukanvärjäyskerhoon. Hän oppi esimerkistä kerralla. Nyt varmaan pasmatus loppuu.
Oli vain niin sydän täynnä, koska perjantaisen kampaajalla käynnin jälkeen pääni on kutissut ja kirvelyä ollut eli nyt tuli mitta täyteen. Nyt loppui värjääminen minun kohdaltani. Työelämässä vain tuntui, että pitää olla nuorekas ja jaksaa. Onneksi se on nyt kaikki ohi ja saan ihan rauhassa , vaikka tuntikaupalla, lukea, kuunnella terapeuttisia Mozartin pianokonserttoja tai vaikka vain tuijottaa kattoon. Olen kaunosielu ja esteetikko, siksi olen tuota tukanvärjäystä jatkanut vuosia. On imeytynyt eräinäisiä määriä myrkkyjä elimistööni. Voi kroppa parkaa.
Olen erään ystäväni kanssa käynyt keskusteluja värjäyskierteestä, ja olemme päättäneet yhdessä eilen luopua myrkkyjen käytöstä ja peräti tukea toisiamme luonnon väriin siirtymisessä, ts. antaa vertaistukea toisillemme!!
Olen tuolla ulkomailla matkatessani pannut merkille , että ikäiseni naiset eivät harrasta tukkavärejä lainkaan niin paljon kuin meillä Suomessa. Johtuu varmaan pitkälti kulttuurieroistakin: vanheneminen hyväksytään helpommin. Mutta nyt heittäydyn vastavirtaan ja riisun muutenkin turhat kemikaalit elämästäni. Siis turhat ja vaaralliset.
Minua kauhistuttaa nuo nuoret tytöt, jotka vaihtavat tukan väriä melkein viikoittain, ja oma väri voi olla tosi kaunis. Nyt olen yrittänyt puhua eräälle sukulaistytölle, joka on 13-vuotias ja värjää itse tuon tuostakin tukkaansa. Vanhemmat eivät voi asialle mitään , vastustus on niin voimakas. Tytöllä on ihana vaalea, paksu luomutukka omasta takaa, nutta se ei nyt ole hänelle mieleen. Lapsi on muutenkin allerginen.

Tässä terveiseni. Kiitos, että jaksat pitää blogiasi. Aiheet ovat ajankohtaisia, herättelevät ihmisiä, muttet kuitenkaan sorru tuhaan pelotteluun. Tukanvärjäysasian vaarat olet esittänyt asiallisesti mutta faktoihin pohjautuen. Kiitos ajastasi.

Kiitokset Pirkolle kirjoituksesta. Se on pysäyttävä.

Tämä kaikki on mahdollista, koska aniharva haluaa muutosta. Kaikkien vähiten muutosta toivovat hiusvärivalmistajat ja maahantuojat, sillä bisnes on todella suurta. Kampaajat pelkäävät töidensä vähenevän. Viranomaiset ovat lepsuja, eikä heillä riitä resurssit valvoa. Kuluttajat eivät halua luopua värjäämisestä. Olen hämmästellyt sitä, miksi pahan allergisen reaktion saaneetkin pohtivat kuumeisesti, mitä väriä voisi vielä käyttää. Ja miksi ihmiset antavat lasten ja nuorten läträtä hiusvärien kanssa? Eikö terveys mene edelle?

Lue myös
Naturigin hiusväri - puhdasta viherpesua
Ihotautilääkärit suosittelevat superherkistäjiä?
Hiusvärillä kasvot muodottomaksi

Naturigin hiusväri - puhdasta viherpesua

2011-11-22T22:20:00.007+02:00

Mites nuo Naturiginin hiusvärit? Onko niidenkin luonnollisuus huijausta? Ainakin sivujen mukaan heillä olisi jonkinlainen ekosertifikaatti, mutta en ymmärrä inci-luetteloa.

Näin tiedusteli Mimi edellisen hiusvärikirjoitukseni kommenteissa. Asia piti selvittää ihan heti. Maahantuoja Transmerin nettisivuilta löytyy kuvaus, jonka mukaan värit ovat todella luonnollisia. Kuunnelkaapa tätä:

"UUDET LUONNOLLISEMMAT KESTOVÄRIT PITÄVÄT HUOLTA SINUSTA JA YMPÄRISTÖSTÄSI

Uudet NATURIGIN-hiusvärit tarjoavat hellävaraisemman ja orgaanisemman vaihtoehdon hiusten värjäämiseen. NATURIGIN-hiusvärisarja pohjautuu ajatukseen siitä, että aito kauneus on luonnollista. Tästä syystä tuotteet on tehty niin luonnollisista ja puhtaista raaka-aineista kuin mahdollista. Tuotteet ovat parabeenittomia ja ammoniakittomia. Ne sisältävät myös Ecosert-sertifioituja ainesosia.

NATURIGIN on hellävarainen tason 3 kestoväri, joka antaa peittävän ja pitkäkestoisen lopputuloksen. Hellävaraisuus perustuu tuotteen sisältämään jojobaan, soijauutteeseen sekä 10 muuhun puhtaaseen luomu-uutteeseen ja öljyyn, jotka suojaavat hiusta värjäyksen aikana sekä lisäävät kiiltoa. NATURIGIN-hiusvärit peittävät harmaat hiukset 100 %:sesti. Saatavilla on 11 luonnollisen kaunista sävyä.

NATURIGIN-sarja on suunniteltu erityisesti hennolle skandinaaviselle hiustyypille. Tuotteissa on mieto tuoksu, eikä niitä ole testattu eläinkokeilla. Tuotteiden pakkausmateriaalina on käytetty kierrätettyä tai kierrätettävää pahvia sekä muovia."

Kaikki tämä on kuorrutettu komeilla viherleimoilla. Enlanninkielisiltä nettisivuilta löytyy vielä Ecocert -sertifikaatti.

"CERTIFICATION
When we say Organic we mean Organic! All NATURIGIN Eco Certified products are subjected to strict controls in order to comply with demanding criteria set forth by ECOCERT, the worlds leading certification body."

Kuva: Flickr, Silmanlumetta, Creative Commons-lisenssi

En löytänyt netistä INCI-luetteloa, sitä tärkeää listaa, joka kertoo, mitä tuotteet oikeasti sisältävät. Kellot kyllä kilkattivat kovasti, sillä sarjalle luvataan 100 % harmaiden peittokykyä. Sellaista saa aikaan vain kestoväreillä. Poikkesin kotimatkalla kaupassa ja syynäsin hiusväripakkaukset. INCI-listat löytyivät pakkausten pohjasta - siis kaikkien vaikeimmin löytyvästä paikasta. Epäilykseni tuotesarjan koostumuksesta osoittautuivat oikeiksi. Tummat värisävyt sisältävät resorsinolia ja puhdasta fenyleenidiamiinia, siis sitä pahamaineista PPD-superherkistäjää. Joka ikinen sävy - siis ne kaikkein vaaleimmatkin - sisältävät PPD-johdannaisia. Näiden lisäksi resorsinolia ja aminofenoleita. Pakkauksessa on normaalit varoitukset mukaan lukien suositus, että alle 16-vuotiaat eivät värjäisi. Se siitä luonnonmukaisuudesta.

Naturigin-hiusvärin markkinointi on tyylipuhdasta viherpesua.

When I say greenwashing I mean greenwashing!

Kyseessä on ilmeisestikin alan normaali käytäntö. Onkohan olemassa hiusvärivalmistajaa, joka EI yrittäisi piilotella tuotteen koostumusta tai jemmaisi ikäviä asioita "luonnollisuuden" alle - siis näissä herkistäviä komponentteja sisältäviä hiusvärejä valmistavissa? Kuluttajien aliarvointi on mennyt liian pitkälle. Naturginia käyttäneet tai tuotetta harkinneet, kannattaa laittaa postia Transmerille ja muistuttaa kosmetiikan mainonnan pelisäännöistä.

Kuluttajansuojalain markkinointisäännösten tarkoituksena on turvata se, että kuluttaja saa tuotteesta totuudenmukaista ja ostopäätöksensä kannalta olennaista tietoa ja pystyy tällä perusteella myös vertailemaan eri tuotteita keskenään. Tämän takia mainoksen tekstin ja kuvan luomaan kokonaisvaikutelmaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Palaan vielä lähiaikoina hiusväreihin, sillä olen saanut jälleen sähköpostia. Ikäviä asioita sattuu muuallakin kuin Briteissä.

Lue myös

Luomuviisasten kerho

2011-11-21T21:42:00.004+02:00

Näin pimeään aikaan melkein vaipuu talviuneen. Pidän syksystä, pidän talvesta, mutta en pimeästä. Jokin aika sitten näkemäni uni oli varsinaista toiveajattelua. Katselin keväisiä hiirenkorvia ja tuumin, että kylläpäs talvi meni tänä vuonna nopeasti. Herätessäni tajusin todellisuuden - marraskuun alku ja pimeys vain syvenee. Joulua ja kevättä odotellessa voi vaikka muistella edellistä kesää.

Yhtä raikas tuulahdus on Facebookissa avattu sivusto Luomuviisasten kerho - luonnonmukaisen elämän, ruokavalion, terveyden ja kauneuden puolesta. Sivusto levittää tietoa luonnonmukaisesta elämäntavasta, ruokavaliosta, terveydestä ja kauneudesta ilman hölynpölyä, hypeä tai hysteriaa.

Sivuston on perustanut Varpu Tavi ja ilokseni sain kutsun olla yksi ylläpitäjistä ja kirjoittajista. Sivuston nimi juontaa vanhasta radio-ohjelmasta Viisasten kerho, jossa studioon kokoontunut ryhmä nimettöminä esiintyneitä "viisaita" etsi vastauksia kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. No, ihan tuollaisesta ei ole kyse, mutta asiaa on tiedossa. Kirjoittajat eivät ole nimettömiä ja heidät esitellään vähän myöhemmin (heitä on siis enemmän kuin me kaksi), mutta jo nyt kannattaa kurkata sivusto alla olevasta linkistä ja alkaa seurata tapahtumia.

Luomuviisasten kerho Facebookissa

Vakavia seurauksia hiusväreistä

2011-11-21T00:45:00.005+02:00

Palaan jälleen hiusväreihin, sillä sain sähköpostiini viestin Sarilta, joka kysyi vaihtoehtoa allergisen reaktion aiheuttaneelle hiusvärille. Laitan Sarin viestin tähän sellaisenaan.

Hei.
8.8 kävin ottamassa hiuksiini värin (tumma/musta) ja sen jälkeen turposi silmän ympärys ja kasvot oli kuin olisi ollut toinen iho ja kaulaan tuli pieniä (2 ja 2cm halkaisia) punaisia pyöreitä länttejä. Kävin lääkärissä (tk:ssa päivystys) sain vain neuvon rasvata kortisonilla kasvot ja ihon, syödä Zetiritsiiniä ja laitettiin allergiatestiin, olenko kissa,koira,home,pöly,heinä yms. allerginen. Koskaan en ennen ole allergisoinut. Lääkäri ja itse arvelin että allergia johtuu kissasta, kun se otettiin 2vk ennen värjäystä. Kissa oli "ehkä" yhdistävänä tekijänä, tiiä häntä.
No aika kului, punaiset läntit olivat jo nelin kertaistuneet ja kävin 1.11 (ti) uudelleen värjäämässä hiukseni, sitten se kamaluus alkoi.
Seuraavana aamuna (ke) kun heräsin, niin ihmettelin kun hiukset oli takaraivosta tahmeat ja raskaat. Päänahka oli auennut kämmenen leveydeltä, valui kudosnestettä päänahka märki ja oli kuin kuuma vesi valuisi pitkin päätä. Sain onneksi seuraavaksi päiväksi ajan oikealle :D ihotautilääkärille.
Lääkäri katsoi päätäni ja kaulaani sanoi "oletko värjännyt hiuksia". Sain sitten antibioottia, kortisonia ulkoisesti liuoksena päänahkaan ja voidetta kaulan alueelle ja vatsansuoja lääkkeen kortisonille 10:n
päivän kuuri. Lähetteen (tammikuussa) johonkin viikon kestävään allergiatestiin jossa tutkiaan koboltit, nikkelit yms. Ja lääkäri arveli aineen olevan fenyleenidiamiinin joka tämän aiheutti.
Nyt kysyn ONKO hiusväriä missä ei ole tuota kyseistä myrkkyä, jonka EU vapautti kemikaali teollisuuden käyttöön?
ystävällisin terveisin sari :D

ps.vielä tahtoisin värjätä hiuksia kun on jo hiukan noita harmaita :D
niin ja olen 45v

Kyselin Sarilta lisätietoa käytetystä väristä. Hiusväri on Organic Colour Systems eli OCS. Kun Sari jälkimmäisellä värjäyskerralla kertoi kampaajalle mahdollisista allergiostaan (kissa, koira, heinä ym.), kampaaja kertoi kyseisen värin olevan hellävarainen ja tehty luonnontuotteista. Niinhän niitä markkinoidaan, mutta totuus on toinen. Luonnonaineita on silmänlumeeksi ja mainoslauseita varten. Kampaajien pitäisi silti tietää tuotteiden oikeat koostumukset.

Sari pyysi kampaamosta selosteen tuotteesta, jossa varsinaisesta väriaineesta todetaan ainoastaan näin: ""Pigments synthetic colour" - ilman mitään tarkempaa selitystä aineista, jotka ovat kyseisissä tuotteissa pahojen allergioiden aiheuttajia.
Olen kirjoittanut OCS:n harhaanjohtavasta markkinoinninsta ennenkin ja löysin tiedostoistani täydellisemmän tuoteselosteen. Kyseiset värit sisältävät fenyleeniamidia, aminofenoleita ja resorsinolin johdannaisia. Kaikki herkistäviksi todettuja aineita. Ohessa osakopio INCI-listasta. (Koostumus siis vain värille, ei aktivaattorille)

OCS mainitsee nettisivuillaan - monen linkin takana - että tuotteen PPD-pitoisuudet ovat alhaiset. Kerropa pähkinäallergiselle, että ei haittaa, tuotteessa on vain vähän pähkinää. Allergeeni on allergeeni.

Vastuutonta markkinointia

OCS:n markkinointistrategia ei ole ainutlaatuinen. Vastuutonta markkinointi on myös muilla valmistajilla. Koostumusta vähätellään, vääristellään tai viherpestään.
Schwartzkopf Essential Color värisarjassa allergisoivat värit on viherpesty luonnon ainesosilla, kuten litsi-uutetta ja luonnonmukaisesti viljellyllä valkoisella teellä
Lorealin väki sanoo Inoa-hiusväriä äärimmäisen ja ennenkokemattoman hellävaraiseksi väriksi.
Suomalainen Sim kertoi nettisivuillaan Sim Sensitiven olevan PPD:tä sisältämätön väri - aina siihen asti, kun kirjoitin heidän harhaanjohtavasta markkinoinnistaan täällä blogissani.
Erittäin räikeästi kuluttajaa harhaanjohtava mainos on Igora Senealla, jonka slogan on: "Maailman uutuus liikkeessäsi Igora Senea, ensimmäinen ihotautilääkäreiden suosittelema kestoväri." Schwartzkopf puhuu, miten tuote soveltuu herkälle hiuspohjalle, mutta sivuuttaa täysin allergiaa aiheuttavat ainesosat.

Kaikki edellä mainitut värit sisältävät superherkistäjiä. Miten värin voidaan sanoa hellävarainen tai miten ihotautilääkärit voivat sellaisia suositella? Ei voi kuin ihmetellä, miten moinen markkinointi voi jatkua viranomaisten puuttumatta asiaan.
Olennainen kysymys on myös se, miksi kuluttajan terveyttä riskeeraavia aineita saa olla markkinoilla.

Vakavia seuraamuksia

Aihe on aina ajankohtainen, sillä hiusväriallergioita ilmaantuu jatkuvasti. Sari selvisi päänahan turpoamisella. Seuraavat kaksi todella vakavaa tapausta on sattunut tänä syksynä.

Julie McCaben sydän pysähtyi matkalla sairaalaan (L'Oreal Preference)

Brain damage after mum used hair dye, The Sun, 20.11.2011

Vain 17-vuotias Tabatha McCourt kuoli saatuaan hiusväristä allergisen reaktion.

Teenager dies in agony 20 minutes after dying her hair, Daily Record 13. Oct. 2011

Tavallisesti hiusväri aiheuttaa allergiselle kutinaa, turvotusta ja ihottumaa. Pahimmillaan reaktio voi olla hengenvaarallinen, jos turvotus pääsee nielun alueelle ja tukkii hengitystiet.
Allergisoivaa ainetta sisältäviä värejä ei voi jatkossa käyttää enää lainkaan, ei edes vähän tai laimeana. Jos olet allergisoitunut yhdelle aineelle todennäköisyys allergisoitua toiselle aineelle on kasvanut.

Sarina en pahemmin hiustenvärjäystä miettisi. Jos hapettuva väriaine ei sovi, voi kuitenkin kokeilla suoravärejä, kasviväreistä tai vaalennusta - siis aitoa vaalennusta. Myös vaaleat kestovärit voivat sisältää samoja herkistäviä ainesosia kuin tummemmat sävyt. Sellaista ei saa jo herkistyneen päähän enää laittaa - ei ikinä.

Täällä aikaisemmat kirjoitukseni hiusvärien harhaanjohtavasta markkinoinnista.

Näiden linkkien takaa löytyy kuvia hiusvärin aiheuttamista oireista

Nuppi turvoksiin hiusvärillä
Pretty schoolgirl's face balloons to double the size after using home hair-dye, Mail Online, 16 April 2009

Elämän ja kuoleman vesi

2011-11-20T01:26:00.002+02:00

Syksyllä kun vettä tulee, rapa lentää ja on pimeää, muistelee mielellään kesää. Löysin kuvistani jalanjäljen terassilla. Kyllä vaan, minun märkä räpyläni. Oikeasti vesijalanjälki on paljon muuta kuin märkä läntti kuistilla.

Vesijalanjälki tarkoittaa, kuinka paljon henkilö, yhteisö tai vaikkapa tuote kuluttaa vettä.

Vesijalanjäljellä tarkoitetaan valtioiden tai ihmisten kaiken kulutuksen vaatimaa vesimäärää. Käsite on verrannollinen ekologiseen jalanjälkeen. Se tarkoittaa siis talousvettä ja kaikkien kulutettujen tuotteiden vaatimaa piilovettä.

Suomalaiset ovat läträäjäkansaa, mutta toisaalta meillä myös on vettä runsaasti käytettäväksi. Monessa maassa hanavesi ei ole juomakelpoista, mutta me voimme vaikka huuhdella vessanpönttömme juomavedellä.
Vaikka pihistäsimme kuinka veden kulutuksessa, sulkisimme hanat, välttäisimme turhaa pyykinpesua, emme seisoskelisi suihkussa tarpeettomasti, kulutamme arvokkaita vesivaroja. Monella varmaan jää huomioimatta piilovesi. Se on vettä, joka kuluu vaikkapa puuvillan kasteluun tai kahvin viljelyyn. Yksi kilo puuvillaa tarvitsee 10 000 litraa vettä. Moni tulee ajatelleeksi T-paitaa ostaessa, että tässä sitä kulutetaan maailman vesivaroja?

Oheinen kuva on Niililtä, Ugandasta. Teksti veneen kyljessä sattuu sopivasti tähän aiheeseen.

Vesi elämän ja kuoleman kysymyksenä

Minulla oli hiljattain mahdollisuus kuulla lyhyt esitys Kenian vesitilanteesta. Maassa on vettä käytettävissä rajallisesti ja veden käyttöä joudutaan säännöstelemään. Veden jakelun yhtenä onnistumisen mittarina on se, kuinka paljon kuolee ihmisiä veteen liittyvissä konflikteissa. Kun alajuoksulla karja alkaa kärsiä janosta, karjankasvattaja lähtee kulkemaan joen viertä ylävirtaa kohden - ja yhteenotto on valmis. Kenen vedestä on kyse?

Kenia on merkittävä kukkien tuottaja. Kukkien kasvattaminen toki tuo työpaikkoja ja vientituloja, mutta myös vaatii melkoisesti vettä. Vettä talteen sadekaudella ja että yritykset haluavat pitää huolta maineestaan. Toki näin varmaan on, sillä onhan alueella muun muassa Reilun Kaupan tuottajia. Siitä huolimatta epäilykseni heräsi. Voidaanko maassa, joka kärsii veden puutteesta viljellä Euroopan vientiin tarkoitettuja vihanneksia ja kukkia ilman ongelmia? Löysin aiheesta masentavaa tietoa.

Keniassa ruusua viljellään eniten Naivasha-järven ympäristössä. Kukkatuotanto uhkaa tuhota koko järven, joka on rehevöitynyt ja kuivunut pahasti.

Drought, agriculture, and pollution are rapidly destroying Kenya's Lake Naivasha, 10 March 2010
Kotimainen vai reilu ruusu? , Minna Suihkonen, 22.8.2011

Kukkia viljellään siis Euroopan vientiä varten, meidän iloksemme. Kuinka monelle tulee mieleen, että viikonlopuksi kotiin ostetut edulliset ruusut voivat olla osa merkittävää vesiongelmaa? Miten ravisteleva herääminen. Onneksi ei ole ollut tapana ostaa Kenialaisia viikonloppukukkia.

Kuva: Flickr, Connectirmeli, Creative Commons-lisenssi

Vesijalanjälkimittareita

Omaa vesijalanjälkeä voi arvioida vaikkapa näiden mittareiden avulla:

Artikkeleita vedestä, suosittelen lukemaan

Ruoan piilovesi yllättää, Turun Sanomat 23.3.2010
Riittääkö vesi? Kuluttaja, 1/2011

Underkastelsen -elokuva ja Kemikaalit kulutuksessa

2011-11-12T23:35:00.002+02:00

Yhdistän tällä kertaa terveiset kahdesta eri tapahtumasta, sillä ne liittyvät asiasisällöllisesti olennaisesti yhteen. Kävin syyskuussa Finska Kemistsamfundet'in FKS järjestämässä tapahtumassa, jossa esitettiin Stefen Jarlin ohjaama elokuva Underkastelse. En ole kyseisen yhdistyksen jäsen, mutta minulle tarjoutui mahdollisuus osallistua tilaisuuteen. Kiitokset FKS:lle. Elokuvan jälkeen oli paneelikeskustelu, jossa asiantuntijat kertoivat mielipiteensä elokuvasta sekä keskustelivat, miten ihmisten tietoisuutta asioista pitäisi lisätä.

Paneelikeskustelussa olivat mukana:

Leif Kronberg, Åbo akademi , yksi elokuvan haastateltavista
Tessa Turtonen, Marthaförbundet
Laila Törnroos, Yritysvastuun asiantuntija, Eltekon Oy
Carl G. Gahmberg, Prof. (eläkkeellä) Helsingin yliopisto, Biokemian osasto
Michael Patzschke, Helsingfors universitet

Underkastelse -elokuva on ajatuksia herättävä, mistä kaikki keskustelijat olivat yksimielisiä. Asia on tärkeä ja ajankohtainen. Kritiikkiä sen sijaan herätti elokuvan synkkyys, muutamat asiavirheet, jotka tosin korjautuivat elokuvan kuluessa, kun uusia haasteltavia ilmestyi kuvaan. Eräs panelisteista totesi, että elokuvan nähtyään tulee vaikutelma, että me kaikki kuolemme! Mikä tietysti pitää paikkansa, mutta kuolemmeko kemikaalien takia? Herättääkö elokuva torjunnan, vastareaktion vai aktiivisen halun vaikuttaa asioihin? Elokuva itsessään ei tarjoa ratkaisukeinoja, eikä niitä edes pohdita, mutta se ei liene ollut elokuvan tarkoituskaan.

Elokuvassa on tärkeää asiaa ja tosi paljon. Elokuva kannattaa siis katsoa. FST5 on ostanut oikeudet esittää Underkastelse. Filmi esitetään vuoden 2012 alkupuolella. Olkaapa kuulolla, ettei mene ohi. Ohessa elokuvan traileri.

Kemikaalit kulutuksessa

Runsas viikko sitten oli Vihreän sivistysliiton julkaisun Kemikaalit kulutuksessa julkistamistilaisuus. Tilaisuudessa haastateltavina olivat Leif Kronberg sekä toimittaja Noora Shingler. Kronbergin aiheena oli, tutkitaanko kemikaaleja tarpeeksi. Noora Shingler kertoi omasta kemikaalikuormansa vähentämisestä. Shingler on kirjoittanut tilaisuudesta Kemikaalicocktail-blogiinsa, joten en toista Kronbergin sanomisia. Kommentoin muutamaa asiaa ja täydennän pohdiskeluillani.

Kronbergin puheenvuorossa tuli esille, että Suomen yliopistoissa ei ole ympäristökemian professuureja, Ruotsissa niitä on kuusi. En tunne yliopistomaailmaa kovin tarkasti, mutta mietin, miksi Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitosta lasketa. Eikö siellä tehdä Kronbergin tarkoittamaa tutkimusta? Pitääpä selvittää vai tietääkö joku lukijoista? Professuureja ja tutkimusta kaivataan toki lisää tärkeään perustutkimukseen. Shinglerin kommentoi blogissaan tutkimuksen puutetta näin:

"On siis ihan selvä homma, ettei meillä tehdä uraauurtavaa — tai edes kelvollista — kemikaalien ja niiden hajoamistuotteiden ympäristövaikutuksia tutkivaa selvitystyötä, kun ei ole ihmisiä, jotka tajuaisivat niistä asioista mitään! On ihan selvää, ettei media kirjoita kemikaaleista ja vaikutuksista enempää,kun meillä ei ole tutkijoita, jotka osaisivat vastailla toimittajien kysymyksiin tai tuottaa relevanttia tietoa medialle!!"

Perustutkimusta ei ole riittävästi, mutta kyllä korkeakoulutuksen saanut väki tajuaa asioista. Esimerkiksi Kemikaalit kulutuksessa- kirjan yksi kirjoittajista Terttu Vartiainen on ympäristötutkimuksen ja riskinarvioinnin asiantuntija. Kyse lienee pitkälti siitä, mihin tutkimusaiheisiin yliopistot haluavat keskittyä ja mihin myönnetään tutkimusrahaa. Peruskemikaalitutkimus on jäänyt monen muun aiheen, kuten soveltavan tutkimuksen varjoon. Lausahdus juontanee bisfenoli A-keskustelusta, jossa suomalaiset asiantuntijat eivät ottaneet kantaa aineen haitallisuuteen ennen kuin aine kiellettiin tuttipulloissa muualla. Tapaus osoitti asiantuntijoilta selvää varovaisuutta ottaa asiaan kantaa. Asiantuntijoiden ja viranomaisten tulisi seurata, mitä muualla tapahtuu.
Mutta jotta nyt ei anneta kuvaa, etteivätkö suomalaiset osaisi, niin laitetaan tämä tuore uutinen, syyskuulta 2011:

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) professori Mika Sillanpää on valittu vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi YK:n ympäristöohjelman UNEP:n (United Nations Environment Program) Kemikaalit ja jätteet -osuuteen. Hänen tehtävänään on arvioida ja kommentoida kemikaaleja ja jätteitä käsittelevän luvun tieteellistä sisältöä.

Monesti unohtuu myös se, että Euroopan Kemikaalivirasto tosiaan on Suomessa ja että Helsinki on kemikaaliasioissa Euroopan napa. Se tarkoittaa, että suomalaisia asiantuntijoita on työllistynyt melkoisesti kyseiseen virastoon. Kaikki he tekevät tärkeää työtä, mutta ovat poissa Suomen kansallisista organisaatioista. Edellisessä työpaikassani osallistuin lukuisiin Reach-tapahtumiin. Mieleen jäi valvontaviranomainen, joka totesi lähes alistuneena. "Kokeneita työntekijöitämme on lähtenyt kemikaalivirastoon. Uusia henkilöitä on palkattu, mutta heitä pitää kouluttaa tehtäviinsä. Samaan aikaan on menossa valtion tehostamisohjelma. Me teemme, mitä pystymme."

Se, että media ei kirjoita kemikaaleista enempää, ei johdu pelkästään tutkijoistamme vaan myös toimittajista ja median intresseistä. Toki tiedemaailman tulee syöttää medialle relevanttia aineistoa, mutta eikö toimittajien tehtävään juuri kuulu etsiä tietoa monista lähteistä, myös vieraskielisistä? Ongelmana on se, että toimittajilta puuttuu resursseja, aikaa ja valitettavasti joskus myös kykyä ja/tai halua perehtyä asioihin riittävästi. Näistä asoista ei voi kirjoittaa hetkessä, mikä ei monellekaan mediatalolle sovi. Jutut pitää tehdä pikavauhtia. Olen saanut toimittajilta soittoja, joissa kysellään tietoja seuraavana päivänä ilmestyvään juttuun- joskus hyvinkin laajaan. Esimerkkinä median valinnoista mainittakoon YLE, joka - harmi kyllä - päätti taloudellisista syistä lopettaa Uuden Mustan, joka käsittelee kuluttamista, ekologisuuttta ja kemikaaleija.

Kuluttajajien tietoisuuden lisääminen

Kummassakin tilaisuudessa pohdittiin, miten kuluttajien tietoisuutta ja turvallisuutta pitäisi parantaa ja mikä rooli on lainsäätäjillä, viranomaisilla, kuluttajajärjestöillä ja medialla. Vihreän Sivistysliiton tilaisuudessa yleisöstä tuli kriittinen kommentti YLEn Kuningaskuluttaja-ohjelman hampaattomuudesta ja lepsuudesta. Olen samaa mieltä. Esimerkiksi viimeisimmässä ohjelmassa testattiin pinnoitettuja paistinpannuja. Samassa yhteydessä olisi voinut käsitellä pannujen kestävyyttä, ekologisuutta ja niistä irtoavia haitallisia aineita. Pannujen valmistajia ja maahantuojia olisi voinut grillata kysymyksillä: Mitä aineita pannujen valmistamisesa käytetään ja miksi pannut kestävät vain pari vuotta? Mitä pannusta irtoaa, jos sitä kärventää liikaa? Moiseen tarkasteluun ei olisi tarvittu edes rahaa, vaan pelkästään toimittajan paneutumista asiaan.

Kemikaalitietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan työtä monella suunnalla. Eivät nämä ole mitään yhden naisen projekteja. Keskusteluissa tuli esille kansalalais- ja kuluttajajärjestöjen mahdollisuudet. Kuluttajärjestöt voivat kerätä tietoa siitä, mitä muualla tapahtuu. Otetaanko jossain maassa tiukempi kanta johonkin kemikaaliin kuin meillä.
Toistan tässä saman, jonka sanoin kummassakin tilaisuudessa: Mitä enemmän näistä asioita kirjoitetaan ja puhutaan, sen parempi. On hyvä, että kirjoitetaan erilaisista näkökulmista, sillä kuluttajatkin ovat kovin erilaisia. Kannustan myös kovasti asiantuntijoita osallistumaan keskusteluun.

Marthaförbundetin Tessa Turtonen on myös blogisti, käy kurkkaamassa Tessas ekoblogg. Tessa työskentelee aktiivisesti näiden asioiden parissa. Tessa kirjoittaa edellä mainittua elokuvaa koskevan kirjoituksensa lopussa:

Det är här Martha kommer in! Vi måste hjälpa varandra att se och förstå vikten av att minska den kemikaliebelastande verksamheten. Och ju fler vi är, desto bättre!

Juuri niin! Toivottavasti Tessalle riittää aikaa myös blogikirjoitteluun jatkossakin.

Kemikaalit kulutusessa -julkaisu on kirjoittettu kuluttajan näkökulmasta. Lainsäädäntö suojelee kuluttajia vaarallisilta aineilta, mutta suojeleeko se riittävästi? Tähän, ja moniin muihin kysymyksiin kirjassa etsitään vastauksia. Eri asiantuntijat antavat artikkeleissaan tarpeellista tietoa arjen kemikaaleista, EU-lainsäädännöstä ja kemikaalitutkimuksesta. Mitä kemikaaleja kuluttajan kannattaisi välttää?

Julkaisua voi joko tilata (hinta 10 euroa) tai ladata pdf -tiedostona oheisen linkin takaa.

Kemikaalit kulutuksessa, Taru Anttonen (toim.) Vihreä Sivistysliitto ry, 2011

Lue myös

Laitan yleensä kirjoituksen loppuun muutaman linkin vanhoihin kirjoituksiini. Noora Shingler heitti kirjoituksessaan kolme tärppiä Leif Kronbergin esityksestä. Ohessa muutama kirjoitus, joista löytyy lisätietoa kyseisistä aiheista.

Keskosena syntyneet lapset altistuvat helposti ftalaateille, koska heidän elinympäristössään sairaalassa on paljon tuotteita, jotka sisältävät ftalaattiyhdisteitä.
Muun muassa sairaalaletkujen materiaalina voi olla PVC, jossa käytetään pehmittiminä ftalaatteja. Vaihtoehtoinen materiaali on silikoni, josta ei irtoa mitään. Lue juttu Ja sillä silikoni.

Japanissa on jo ryhdytty korvamaan säilykepurkkien ja juomatölkkien sisäpinnat polyeteenitereftalaatti (PET) -muovilla, joka on turvallisempi vaihtoehto [kuin bisfenoli-a]. Juomatölkeistä ja bisfenoli A:sta on juttua täällä. PET on turvallisempi, mutta kyllä siitäkin jotain irtoaa. Lue kirjoitukseni vuodelta 2009. Toinen asia sitten on, aiheuttaako se riskin vai ei. Ainakin se on paljon pienempi.

Nonyylifenoleita (NP) ja näiden johdannaisia on löydetty kaupunkien ja kuntien jätevesistä, vaikka yhdisteiden käyttö Euroopassa onkin kielletty. Aihetta ovat tutkineet muun muassa ruotsalaiset, jotka löysivät jätevesistä kiellettyjä aineita vuonna 2007. Tästä Iltalehden blogikirjoituksestani löytyy linkki kyseiseen pyyhkeitä koskevaan materiaaliin.

Stevia hyväksytty EU:ssa makeutusaineeksi

2011-11-12T23:27:00.004+02:00

Tiedän joitakin lukijoita kiinnostavan stevian. Nyt se on sitten hyväksytty EU:ssa. Steviaa saa käyttää makeutusaineena kaikissa 27 EU-maassa. Hyväksyntä julkaistaan virallisesti maanantaina 14.11.2011.

Steviasta löytyy hyvä yhteenveto Pronutritionist-sivustolta. Kannattaa lukea koko juttu sieltä.

Stevia on yleisnimitys Etelä-Amerikasta peräisin oleville asteriskasvien heimoon kuuluville noin 150-300:lle yrttikasvilajikkeelle. Elintarvikekäytössä stevia on myös geneerinen nimi kasvin (Stevia Rebaudiana Bertoni) lehtien sisältämille makeille yhdisteille, glykosideille. Stevian glykosideista voidaa tuottaa elintarvikekäytössä kalorittomia makeutusaineita. Etelä-amerikan alkuperäiskansojen kerrotaan käyttäneen steviaa juomiensa makeuttamiseen ja terapeuttiseen käyttöön jo vuosituhansia. Elintarvikekäytössä stevian glykosideista yleisimpiä ovat steviosidi sekä rebaudiosidi A (Reb-A). Näistä yhdisteistä tuotetut kaupalliset, kalorittomat stevia-valmisteet voivat olla jopa 300-kertaa makeampia kuin sakkaroosi eli pöytäsokeri.

Makeutusaine stevia vastaa luonnollisuustrendiin, 15. Mar. 2010

Kasvia voi käyttää joko sellaisenaan, uutteena tai valkoisena jauheena, steviosidina. Minullakin on steviaa kaapissa, uutetta ja jauhetta. Ostin niitä aikanaan ihonhoitotuotteina, kun laadimme reseptejä keittokirjaan Laihdu ilman nälkää, Juhli hiilihydraattitietoisesti . Kirjaan tuli jälkkäreitä ja juomiakin stevialla makeutettuna. Sääli, että painos on loppu. Steviaa on tähänkin saakka saanut kasvattaa, mutta nyt sitä saa siis myydä ihan laillisesti makeuttamisaineena. Stevian E-koodi on sitten E 960, tieto täältä.

EUROPE: EU approves stevia sweetener use, Just Food, 11 Nov 2011

Kuva: Flickr, onezzzart, Creative Commons-lisenssi

Lue myös

Onnellinen laiska töitään luettelee

2011-11-09T00:10:00.005+02:00

Tunnetko vanhan sanonnan: "Laiska töitään luettelee"? Yritän säästää teidät siltä, sillä töiden luetteleminen taitaa olla osa "mulla on aina hirvee kiire -mantraa." Asia, jota haluan välttää sekä itseni että muiden takia. Toisinaan tulee silti tarve kertoa - edes vähän - mitä tekee ja miksi blogikirjoitusten väli saattaa välillä venähtää. Joskus ei vaan kerta kaikkiaan irtoa tekstiä. Esimerkiksi koko viime viikon olin työreissussa, sunnuntai-aamusta lauantai-iltaan - vieläpä varsin eksoottisessa paikassa, josta kerron myöhemmin lisää.

Olen onnellisessa asemassa, sillä saan tehdä työkseni todella motivoivia asioita. Toimimme ympäristön tilaa parantavissa projekteissa - ja vain niissä. "Etusijalla ovat hankkeet, jotka vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä, parantavat Itämeren ekologista tilaa tai vähentävät myrkyllisten saasteiden syntymistä." Täältä lisätietoa NEFCOsta. Työasiat ovat työasioita, enkä niitä sen enempää täällä käsittele, (paitsi että viestintävastaavamme varmaan aluksi ihmettelee kävijäpiikkiä sivustolla). Totean vain, että on mahtavaa, kun työ ja harrastus tukevat toisiaan. Käyn myös puhumassa blogin aihepiireistä, viimeksi Näkövammaisten keskusliiton tapahtumassa ja sitä ennen muutamaankin otteeseen Helsingin Yliopiston järjestämillä kemian opettajien jatkokoulutuspäivillä. Näiden päälle artikkelit ja muut kirjoitustyöt. Ja onhan minulla tietty muutakin kuin ympäristö- ja kemikaalielämää.

Juttuaiheita on paljon, siis paljon. Osa ideoista haihtuu jonnekin, osa päätyy tekstiksi, osan jopa julkaisen täällä. Päänupissani on ainakin periaatteessa jonkilainen jono, mistä aioin seuraavaksi kirjoittaa. Monesti ajankohtainen aihe kuitenkin kiilaa kärkeen. Pahoittelut niille, jotka ovat toivoneet kirjoitusta tietyistä aiheista. Helena tiedusteli, milloin kirjoitan sampoista, joista on toivonut juttua jo aiemminkin. Listalla on, mutta valitettavasti en osaa aikataulusta sanoa. Mutta toivottavasti tuotantoputkessa olevista jutuista löytyy mielenkiintoista luettavaa.

Muutaman kemikaaleja sekä luonnonvaroja käsittelevän jutun lisäksi on tulossa on myös kuvaus siitä, miten minusta tuli hetkeksi ornitologi, vaikka en linnuista mitään tiedä. Menköön ne kuvat Kemikaalikimaran luontosarjaan, johon on tulossa myös ihka oikeita villieläinkuvia - ei mistään kuvapankista, vaan tutun ottamina. Mutta nyt loppuu töiden luetteleminen. Taidan mennä nukkumaan, vai malttaisiko sittenkään?

Kemistitesti

2011-11-08T21:26:00.004+02:00

Bongasin FB:stä oheisen sarjakuvan. Onko sinusta kemistiksi? Miksi kaverin tilaus meni mönkään?

Kannattaa miettiä, mitä tarjoilijalta tilaa.
(Jos kemia on vähän ruosteessa, kurkkaa kommentit.)

Positiivista ajattelua

2011-11-06T08:24:00.004+02:00

Olen tullut kotiin työmatkalta, jolla sain taas uutta mielenkiintoista ajateltavaa ja kirjoitettavaa. Fiilingit ovat samankaltaiset kuin Jessicalla, olen oppinut uutta. Mutta en silti taida kiivetä kylppärin pöydälle. :)
Ottakaapa mallia Jessican positiivisesta ajattelusta.
"I can do anything good!"

Ihanaa sunnuntaita ja mahtavaa tulevaa viikkoa kaikille!

Ravitsemussota

2011-10-31T21:58:00.004+02:00

Punaisessa autossa kuljetataan todennäköisesti joko hiilihydraatteja tai eläinrasvaa. Minulle ei ihan selvinnyt, kun en uskaltanut lähemmäksi mennä kurkkimaan. Millaiset luotiliivit tarvitaan ruokasodassa?

Ei vais. Oikeasti tässä kuljetetaan rahaa afrikkalaisesta pankista. Mutta jos haluatte saada juonen päästä kiinni ja jotain tolkkua ravitsemuskeskusteluun, kannattaa lukea tämä Varpu Tavin kirjoitus:

Tolkkua median karppaushärdelliin, Varpu Tavi, 1.11.2011

Vain muutaman oliivin tähden

2011-10-31T21:37:00.004+02:00

Botulismi on harvinainen, mutta kun se iskee, lopputulos voi olla kohtalokas. Kuka olisi arvannut, että muutamasta oliivista voi lähteä henki?

Myrkkyjen myrkky

Aineiden myrkyllisyyttä kuvataaan usein yksiköllä LD50, määrä, joka tappaa puolet koeläimistä kokeen aikana. Ajattelin koota muutaman aineen LD50 arvot, mutta Wikipediasta löytyikin valmis lista. Sokeria tarvitaan noin 30 g /kg, ruokasuolaa 3 g/kg,. Kyseiset arvot ovat rotalle suun kautta nautittuna. Natriumglutamaatin LD50 on muuten 16,6 g/kg.
Botuliinille arvo on niin pieni, että yksi gramma botuliinia riittää tappamaan miljoona ihmistä. Luomuoliivit ovat kuitenkin tappavinakin luonnontuotteita. Botuliini on hermomyrkky, jota tuottaa Clostridium botulinum -bakteeri sopivissa hapettomissa olosuhteissa.

Arno Forsius on kirjoittanut historiallisen katsauksen botuliinista. Aine nimettiin aluksi "makkaramyrkyksi".

Botulismin taudinkuvan on ensimmäisenä selostanut saksalainen piirilääkäri ja tunnettu runoilija Justinus Kerner (1786–1862) vuonna 1817. Hän kertoi tietävänsä jo vuonna 1793 Klein-Enzhofissa lähellä Schwabenin Wildbadia sattuneen tapauksen, jossa hapantunutta makkaraa syöneistä 13 ihmisestä kuusi kuoli. Nämä ihmiset olivat sairastuneet syötyään runsaasti verta sisältävää makkararuokaa, joka oli valmistettu sian mahalaukkuun. Vuonna 1815 Kerner oli itse tavannut potilaan, jolla oli ollut sairauden tunnetta, epämääräisiä vatsaoireita, oksennuksia, kaksoiskuvia, nielemisvaikeuksia ja äänen käheyttä. Potilas oli kuollut kuusi päivää oireiden alkamisen jälkeen. Kerner nimitti sairauden aiheuttajaa ensin makkaramyrkyksi ja sitten rasvamyrkyksi.

Nykyisin lihatuotteiden pilaantuminen estetään nitriiteillä. Lisäaineet ja nitriitit eivät nykyisin ole kovassa huudossa, mutta vaihtoehtokaan ei ole kovin houkutteleva. Todennäköisyys on pieni, mutta mahdolliset seuraukset vakavat.

LD50, Wikipedia
Botulismi ja botuliini, Arno Forsius, 2002

Suuresta myrkyllisyydestään huolimatta botuliinille on käyttöä. Hermomyrkkynä se lamauttaa vaikkapa otsalihakset ja rypyt oikenevat. Mutta niistä asioista voi lukea näistä kirjoituksista:

Kiinteistövälittäjä Sari - osa 1

2011-10-28T11:21:00.003+03:00

Hei Sari,

Tapasimme viime vuoden puolella pankissa, kun teimme asuntokauppoja. Valittettavasti joudun palaamaan jo ajat sitten tapahtuneisiin asioihin. Ennen kuin kerron itse asian, avaan hieman taustaa siitä, mitä tapahtui. Olinmme hämmästyneitä siitä, miten olit onnistunut järjestämään itsesi kauppaan kolmanneksi pyöräksi, sillä emme olleet löytäneet kotiamme sinun kauttasi. Olit onnistunut sopimaan Paulan kanssa, että jos kaupat tehdään meidän kanssamme, saisit puolet normaalista välityspalkkiosta. Erinomaisen hyvä diili, eihän sinun tarvinnut tehdä myyntiponnisteluja lainkaan. Olit kuulemma tehnyt myyntiesitteen, jota et tosin koskaan lähettänyt meille pyynnöistämme huolimatta .

Tehtävääsi kuului hoitaa kauppaan liittyvät muodollisuudet. Laatimassasi kauppakirjassa oli virheitä, joita pyysimme korjaamaan kerta toisensa jälkeen. Viimeiset korjaukset tehtiin lopulta kaupantekotilaisuudessa. Emme saaneet koskaan takaisin myyjän allekirjoituksellaan hyväksymää ostotarjoustamme. Tarjoustamme ei oltu siten virallisesti koskaan hyväksytty ja olisimme vaikka voineet marssia pihalle kaupantekotilanteessa ilman seuraamuksia. Et piitannut (edes) myyjän eduista, joka maksoi palkkiosi. Kaupantekotilaisuudessa pankkimme edustaja joutui hoitamaan lainhuudatusten tarkistamisen, sillä et ollut sitä tehnyt. Onneksi konttorissa oli paikalla henkilö, jolla oli pääsy kyseisiin tietoihin. Runnoit kaupantekopäivän siten, että se oli viimeistään kuukauden 18 päivä. Syy selvisi myöhemmin - kyseessä oli sinun lomasi. Sekä myyjälle että meille olisi sopinut paremmin myöhäisempi ajankohta, kuun vaihde. Lomasi takia maksoimme asumiestamme hetken tuplasti.

Eilen saimme virallisen näköisen kirjeen. Tuula verotoimistosta muistutti ystävällisesti varainsiirtoveroista koskien asuntokauppaamme.
"Verotoimistossa olevien asiakirjojen mukaan näyttää siltä, että varainsiirtoveroilmoitusta ei ole annettu tai varainsiirtoveroa ei ole maksettu."
Verottaja on tiukka ja vaatii näin:
"Jos luovutus on tapahtunut kiinteistönvälittäjän välityksellä, ostajan on maksettava varainsiirtovero kaupanteon yhteydessä. Kiinteistönvälittäjällä on vastuu siitä, että varainsiirtovero tulee maksetuksi. Kiinteistönvälittäjä täyttää kaupanteon yhteydessä ilmoituksen varainsiirtoverosta ja toimittaa sen verotoimistoon viimeistään kaupantekokuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä. Kiinteistönvälittäjän on annettava ostajalle kopio ilmoituksesta."
Liput ja laput täytettiin, maksoimme varainsiirtoveron ja sinun piti työsi puolesta hoitaa asia eteenpäin, mutta et näköjään sitä(kään) asiaa tehnyt.

Varainsiirtovero

Olet Sari vaihtanut työpaikkaa, joten toimimme näin. Lähetän sinulle ja entiselle työantajallesi skannauksen verotoimiston kirjeestä. Pyydän heitä lähettämään tarvittavat tiedot verottajalle sekä minulle kopiot asiakirjoista ja lähetteestä viikon 44 aikana.

Välityspalkkio

Soitin myös Paulalle. Koska kaupanteossa hoitamattomia tai huonosti hoidettuja olennaisia asioita olivat muun muassa ostotarjous, kauppakirja, lainhuutojen tarkistaminen sekä varainsiirtoveroilmoituksen toimittaminen verottajalle, katsomme, että et ole hoitanut tehtävääsi, etkä oikeutettu täyteen maksettuuun palkkioon. Vaadimme entistä työnantajaasi palauttamaan Paulan maksamasta välityspalkkiosta 60 %. Pyydämme tekemään palautuksen viimeistään viikolla 45. Tarvittaessa otamme yhteyttä kuluttajaviranomaisiin ja luonnollisesti seuraan tilannetta täällä blogissani. Laitan perustelumme tarkemmin sähköpostiin ja myyjä lähettää teille samat asiat. Tämähän ei ole varsinaisesti ostajaa koskeva asia, vaikka meille tästä eniten on ollut harmia.

Lähetän erillisen sähköpostin sinulle, entiselle työnantajallesi, Paulalle sekä varmuuden vuoksi tiedoksi nykyiselle kollegallesi, jotta viestini varmasti tavoittaa sinut.

Lukijoille tiedoksi. Tässä kirjoituksessa henkilöiden nimiä ei ole muutettu.

Lue myös
Kiinteistövälittäjä Sari - osa 2

Valokuvauskipinä

2011-10-19T00:24:00.000+03:00

Olen pitänyt aikaisemmin kameraa lähinnä riesana. Blogin myötä kiinnostus kuvaamiseen on kasvanut ja kamera kulkee nykyisin mukana käsilaukussa tai repussa. Osallistuin parin illan valokuvauskurssille, jolla sai oivia vinkkejä. Kunpa muistaisi edes osan niistä. Treeniä homma vaatii, vaikkei minulla ei ole mitään hienoa ja monimutkaista järjestelmäkameraa. Pokkari vaan, tosin kohtalaisen hyvä sellainen. Voihan kameran toki laittaa "auto"- asennolle, mutta eipä siitä sitten kauheasti ominaisuuksia saa irti - varsinkaan jos niitä ei edes tunne.

Saimme tietty kotitehtäviä. Koska niiden kanssa tuli vähän hoppu (kuinka ollakaan), napsin työmatkalla kuvia. Tässä pari otosta rautatieasemilta, toinen Leppävaarasta, toinen Helsingistä. Miten olen voinut aamusta toiseen tuijotella vain jalkojani ja aseman roskaisia betoniportaita, kun ylhäällä on tällaiset näkymät. Kohdistakaa kulkiessanne katse yläviistoon. Maailma näyttää aivan toiselta.

Jos joku kaipaa selkeää ja havainnollista valokuvausopasta, suosittelen lämpimästi kurssikirjaamme, jossa on kuvaparien avulla näytetty, millaisilla konsteilla kuvista saa monin verroin parempia.

Jim Miotke: BetterPhoto Basics: The Absolute Beginner's Guide to Taking Photos Like a Pro. Amphoto, 2010

Absolutely anyone can take better photos!
Näin on!

Lue myös

Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti -kirjaa uhkaa täsmädieetti

2011-10-11T00:49:00.003+03:00

Kirjarintamalla tapahtuu kummia. Funktionaalisen Medisiinan Seura FMS ry:n hallitus on julkaissut tiedotteen, jonka mukaan Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti-kirjassa on kyseenalaista materiaalia tekijänoikeuksien kannalta, esitetään viittauksia ilman lupaa sekä annetaan funktionaalisesta lääketieteestä väärä kuva.

"FMS ei katso Biosignaturen edustavan funktionaalista lääketiedettä, vaikka tällainen kuva halutaan antaa Jaakkolan kirjassa. Jotta sekaannuksilta olisi vältytty, olisi kaikki kirjan viittaukset funktionaaliseen lääketieteeseen pitänyt tarkistaa kirjassa viitattujen asiantuntijoiden toimesta. Lääketieteen kaapuun verhottujen ohjeiden antamisesta ei vapaudu ilmoittamalla ottavansa niistä vastuun itse. Lukijoita voidaan siis tarkoituksellisesti johdattaa harhaan.
Jaakkolaa on pyydetty poistamaan kirjastaan sekä internetsivuiltaan kaikki viittaukset seuraaviin tahoihin: Paula Heinonen ja hänen kirjoittamat kirjat ja muu materiaali, FMS, MDD Terveyspalvelut Oy."

Vastine löytyy kokonaisuudessaan täältä:

Vastine Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti -kirjaan, Funktionaalisen Medisiinan Seura ry:n hallitus, 10.10.2011

En ole lukenut Jaakkolan kirjaa, joten en ota siihen kantaa lainkaan. Tekijänoikeusasiat ja testien käyttäminen kirjassa ja nettisivuilla on sitten eri juttu. Kuulostaa kovin reippaalta ja rohkealta - jopa uhkarohkealta touhulta - varsinkin, jos koulutusmateriaalin käyttö on tosiaan erikseen kielletty, eikä testien julkaisemiseen ja nimien mainitsemiseen ole pyydetty ja saatu lupaa.
Täsmädieettikirja joutuu itse täsmädieetille. Mielenkiintoista seurata, miten juttu etenee. Millainen mahtaa olla Jaakkolan ja Tammen vastine? Onko muuten joku tämän blogin lukijoista tutustunut kyseiseen kirjaan?

Lisäys 15.10.2011. Varpu Tavi kertoi alla olevissa kommenteissa seuraavasti:

"Kirjassa on käytetty kuvaa Maanantaisoturit-kirjasta ilman että lupaa olisi kysytty sen kummemmin valokuvaajalta kuin kustantajaltakaan. En nyt siitä ryhdy metelöimään, koska onneksi valokuvaaja ei lähtenyt rettelöimään, mutta tekijänoikeusrikehän siinä tapahtui. Huomautin kyllä asiasta kustantamoon,mutta en tiedä johtiko se mihinkään."

Ei savua ilman tulta.

Lue myös

Allen Carr: Stumppaa tähän
Anna te Velde-Luoma: Kaaoksen kesyttäjä, Kolmannes kodin tavaroista turhia
Kirjoja, kirjoja

Chileille kyytiä

2011-10-09T12:03:00.001+03:00

Eilen satoi Espoossa oikein kunnolla rakeita. Kirkkaan auringonpaisteen keskeytti sade. Sitten alkoi putoilla rakeita kiihtyvällä tahdilla. Ajattelin, ettei kuuro kestä kauaa, kunnes niitä rakeita tuli rytinällä - ja paljon. Jälkipolvi oli rulossa raekuuron aikaan mopolla kaupasta. Sattui kuulemma käsiin, kun rakeet napsahtelivat.
Terassillamme saivat chilit kyytiä. Pöydälle kasaantui lumikerros, joka oli vielä aamullakin osittain jäljellä.

Samasta paikasta on kuva silloin, kun samaan aikaan paistaa aurinko ja sataa.

Mukavaa sunnuntaita kaikille! Minä jatkan maalaushommia.

Lisäaineet lautasellamme

2011-10-08T01:33:00.003+03:00

Jos joku ei vielä ole katsonut Prisma -dokumenttia Lisäaineet lautasellamme, niin hopi hopi. Kolmeosaisen sarjan ensimmäinen jakso poistuu Areenasta 10.10.2011. Vielä siis ehtii. Kyseisessä pätkässä käytiin läpi väri- ja aromiaineita.

Yleisenä kommenttina ohjelmasta voi todeta, että se poikkeaa selvästi nykyisestä lisäaineita vieroksuvasta uutisoinnista ja kirjoittelusta. Lisäaineet esitettiin sangen positiivisessa valossa. Välillä tuli mieleen, että mikä tai mitkä tahot ohjelman takana oikein ovat. Ohjelma on BBC:n tuottama. Välillä käy mielessä, että asioista kerrotaan kovasti elintarviketeollisuuden kannalta.
Positiivista on se, että ohjelmassa karistettiin muutamia yleisesti vallalla olevia käsityksiä. Esimerkiksi natriumglutamaatin todettiin olevan samaa ainetta kuin elintarvikkeissa luonnostaan oleva. Ohjelmassa tehtiin testi, jossa kaksi natriumglutamaatille herkkää ryhmää aterioivat siten, että kummankaan ryhmän ruoassa ei ollut lisättyä natriumglutamaattia. Toinen ryhmä söi kiinalaista ruokaa, toinen italialaista, ruokalajeja, jossa on luonnostaan runsaasti glutamaattia. Kummassakin ryhmässä ilmeni oireita. Testi ei vastaa tieteellistä koetta, mutta antaa osviittaa. Glutamaatti - myös ruoassa luonnostaa oleva - voi aiheuttaa joillekin oireita. Heidän tosiaan kannattaa vältellä natriumglutamaattia. Ne, joilla oireita ei ole, ei ole syytä paniikkiin.
Ohjelmassa tuotiin hyvin esille luonnollisten ja keinotekoiset lisäaineet. Synteettisten lisäaineiden valmistusmentelmän kuvaus tosin oli varsin hämärä. Varsin tarpeeton oli häärääminen entisaikojen lyijykeltaisen kanssa. Karkkien värjäämisellä lyijykeltaisella haluttiin kertoa, että ennen syötiin myrkkyjä, mutta nykyisin ei.
Ohjelmassa esitettiin, että synteettiset väriaineet ovat tarpeellisia, mistä olen eri mieltä. Esimerkiksi atsovärit olivat Suomessa kiellettyjä, mutta ne sallittiin EU:n myötä. Hyvin pärjättiin ennen niitäkin. Kovin yleistävä oli myös väite siitä, että lisäaineiden välttely aiheuttaisi valtavia muutoksia ruokavaliossa - joillakin ehkä, mutta silloin usein olisi syytä rempata ruokavaliota muutenkin.

Ehkä kaikkein oudoin juttu oli syöttää lapsille vihanneksia siten, että ne muokataan lisäaineilla jätskiksi tai tehdään ruusukaalista jotain aivan muuta. Koeryhmänä oli lapsia, jotka eivät suostu syömään juuri mitään vihanneksia. Tietysti voi kysyä, että millaisia vihanneksia heille on tarjottu ja miten. Eräs lapsista ei ollut maistanut koskaan ruusukaalia. Eipä se toisaalta sielä helpoimmasta päästä kasviksia olekaan. Muistan omasta lapsuudestani, kun ensimmäisen kerran maistoin paprikaa. Se oli pahaa, siis pahaa - ja nyt se on suosikkivihannekseni. Uusiin makuihin tottuminen voi vaatia jopa 15 maistelukertaa.

Ja täältä siis löytyy:
Prisma: Lisäaineet lautasellamme, 1/3. Väriaineet, poistuu Areenasta 10.10.2011 klo 19.00

Seuraava jakso: YLE TV1 19.00 - 19.52, 2/3. Säilyvyyden lisääjät. Stefan Gates perehtyy ruuan säilyvyyttä parantaviin lisäaineisiin ja huomaa niiden pitävän esimerkiksi tappavat bakteerit loitolla. Entä mitä E-lisäainetta koko ihmiskunta tarvitsee?

Lue myös

Lisää maaliasiaa

2011-10-07T00:38:00.001+03:00

Jatkona edelliseen hitaasti edistyvästä katonmaalauksesta kertovaan juttuun kuva toisenlaisesta maalista. Katsokaapa tarkasti, kiekko on vasemmassa kulmassa ja tuomarilla pilli suussa. Ducksit tekivät toisen maalinsa.

Missä hitossa se kiekko taas on! Kysymys siis katsomosta. Jalkapallo on siitä parempi laji, että pelivälineen jotenkin erottaa, paitsionkin ehkä joskus.

Kamerallani ei saa kunnollisia kuvia, jos on kovin liikkuva kohde ja zoomaa. Mutta onneksi jääkiekossa on seisoskelutaukoja - TV timeout. Saa siinä sitten pelaajatkin hengähtää. Selänne taitaa katsella mainoksia.

Siinä ne istuu kuin kanat - eikun ankat - orrella.

Kiva matsi, vieraat odotetusti voittivat, mutta kotijoukkuekin teki kivasti maaleja. Nyt kyllä Jokerifanit varmaan hermostuvat, mutta minulla kävi mielessä, että hankkivatkohan Ducksit tahallaan jäähyjä, jotta Jokerit saisivat vähän tasoitusta. No, saivatpa tuomaritkin vähän enemmän hommia.

Kyseessä oli tietysti 4.10. Hartwall Areenalla pelattu Jokerit - Anaheim Ducks, joka päättyi 3-4.
Minun pelireissuni päättyi siten, että jälkipolvi totesi: "Sä oot ottanu jo ihan tarpeeks kuvia, nyt mennään."
Kemikaalikimaran seuraavasta huippu-urheilupläjäyksestä ei ole tietoa. Ehkä palaan asiaan jalkapallon ja pelipaitapesun merkeissä.

Ja vaaleus tuli

2011-10-06T22:07:00.002+03:00

Pari kuvaa sangen työllistävästä projektistani. Remppahommat eivät tosiaankaan mene niin kätevästi kuin sisustusohjelmissa annetaan ymmärtää. Käden käänteessä puretaan seiniä, taiotaan pinnat vaaleaksi, loihditaan vanhoista huonekaluista uusia ihanuuksia. Ohjelmassa suunnittelija esittelee uudistettua kotia ja toteaa iloisesti "Katot me maalattiin valkoiseksi" Ihan tuosta vaan. Sanomiseen kuluu aikaan noin pari sekuntia ja koko hommasta annetaan kuva, että kaikki käy kovin helposti. Mutta miten se käy oikeassa elämässä?

Meillä oli vanha tummunut katto, joka ahdisti ja näytti raskaalta. Päätin, että nyt tulee valkoista pintaan. Pari tuttavaa sanoi, että ei kyllä itse maalaisi puukattoa, sillä se on kaunis sellaisenaan. Yksi totesi lakonisesti: "Meinaat sitten pilata sen katon." Juu, juuri niin aion tehdä.

Maaliksi valitsin vesiohenteisen panelikatoille tarkoitetun maalin. Ohjeissa lukee, että kovin tummunut katto voi vaatia useita kerroksia. Lisäksi suositeltiin pohjamaalia. Sille tielle en lähtenyt, sillä pohjamaalit ovat liuotinohenteisia ja haju on melkoinen. Mieluummin sitten useampi kerta vesiohenteista.

Laudoituksessa ei ole ponttia vaan laudat ovat rinnakkain siten, että raoista näkyy musta paperi. Rakoja ei saa vaaleiksi, joten meillä on nyt sitten raidallinen katto. Yritin esin telaamalla pelkäästään lautojen päältä, mutta jouduin sitten tarttumaan penssliin ja sivelemään reunaakin jonkin matkaa.

Oman haasteensa aiheutti portaikko. Onneksi olen puolison valinnassa saanut paikattua omia puutteitani. Pätkällä on pitkä mies ja se kauimmainenkin nurkka on saanut maalia pintaan. Nyt on sitten vedelty katto neljään kertaan, sillä vaikka väri vaaleenee roimasti jo kahdella kerroksella, kellertävyys vähenee vähitellen. Viides maalikerros on vielä telattavana, homma siis jatkuu ja jatkuu. Hain jossain vaiheessa lisää maalia ja jo tutuksi tullut maalikauppias totesi, että kyllä hänkin mökillä maalasi katon viiteen kertaan. Huh, en siis ollut töpeksinyt. Pientä pintaremonttia pitäisi nimetä "pientä" pintaremonttia. Peukalossa on rakko, kaikki lihakset kipeinä ja ylöspäin tuijottelusta niska jäykkänä. Kampaaja totesi, että hiuksissani on maalia. Selvisi sitten sekin, miksi ammattimaalareilla on lippis päässä.

Paremmin rakennusasioista tietävä taho sanoi jossain vaiheessa, että voisi olla helpompaa paneloida katto uudestaan. Materiaalitehokkuusaivosoluni eivät tätä ajatusta sulattaneet, joten nyt ollaan sitten tässä, mutta onneksi sentään paremmalla puolella. Ehkä ensi viikonlopun jälkeen voidaan asentaa valaisimet kattoon. Vaaleus tulee, mutta hommaa se vaatii.

Paavo - toimittaja kostaa aina

2011-10-06T01:41:00.009+03:00

Minulle on tullut monta kertaa mieleen, miten paljon ihmisiä kohdellaan mediassa kaltoin motiivina saada päivän kohuotsikot täyteen, kerätä sulkia toimittajan hattuun tai ajaa toimittajan omaa etua. Ohessa muutama esimerkki viime päiviltä sekä omia kokemuksiani.

Asiavirheet ja väärinkäsitykset

Paavo Lipponen ärähti oikein kunnolla, kun Aamulehti väitti Lipposen tintanneen kouluaikoina opettajaansa. Helsingin Sanomat kävi lopulta kaivamassa rangaistuskirjat esiin - Lipponen oli oikeassa ja Aamulehti pyysi anteeksi. Onhan se tietysti muhevaa kirjoittaa, että entinen pääministeri on kouluaikoina huitaissut ikävää opettajaa. Mahtaakohan kirjoittajaa harmittaa enemmän se, että tarina ei ollut totta vai että hänen oli syytä esittää anteeksipyyntö?

Satu Hassi kommentoi blogissaan Keski-Uusimaan uutisointia, jonka mukaan Hassi on matkustanut pummilla junassa. Jutun kopioi myös Iltalehti ja Aamulehti. Hassi oli yrittänyt ostaa lipun sekä asemalta että junasta siinä onnistumatta. VR:n toimimattomien systeemien takia Hassista tehtiin pummilla matkustaja. Kumman on isompi syy, Keski-Uusimaan vai VR:n? Ihan vaan tiedoksi, että viikon sisään meidänkin perheessä on "matkustettu pummilla", kun konduktööri ei ole ilmestynyt lipunmyyntivaunussa paikalle. Lehdistö paikalle heti - kemikaalibloggaaja hakeutuu perheensä kanssa täpötäysiin vaunuihin, ettei tarvitse maksaa.

Seitsemän päivää uutisoi, että laulaja Arttu Wiskarilla on ulosottovelkoja, minkä Ilta-Sanomat oikaisi -
"Koska Wiskari ei ole yrityksessä vastuunalaisena yhtiömiehenä, ei hänellä ole ongelmallisia velkavastuita. Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston mukaan hänellä ei myöskään ole merkintöjä ulosottorekisterissä." Huomatkaa, iltapäivälehti oikaisee. Saako Seiskan ojentamisesta arvokkaamman otsikon kuin Wiskarin "ulosotoista"?

RAY:n hallituksen puheenjohtaja Hannes Manninen puolestaan oikaisi YLE:n virheellistä uutisointia, että hän olisi epäiltynä luottamusaseman väärinkäytöstä.YLE sentään myöntää virheensä. Koska toimittajat alkavat kilpailla siitä, kenen jutut ovat luotettavimpia?

Poliitikot ja muut julkisuuden henkilöistä revitään otsikoita, mutta paikkansapitämättömän kirjoittelun kohteeksi voi joutua ihan kuka vaan - kokemusta on. Mediaa seuratessa ei välillä voi kuin pyöritellä silmiä.

Toimittaja kostaa aina?

Johanna Korhonen kirjoittaa Helsingin Sanomissa Lipposen ja Aamulehden tapauksesta osuvasti otsikolla Media ja moka. Korhohen kommentoi tapaa, jolla Aamulehti suhtautui Lipposen kritiikkiin.

Jokinen sanoi MTV3:lle, että Lipposen kritiikki herättää lehdessä "lähinnä hilpeyttä". HS:lle hän sanoi pitävänsä tapausta "koomisena".
Jouko, tarina ei ollut koominen. Se oli ikävä ja huolestuttava. Tätä minun ei pitäisi sanoa sinulle ainakaan julkisesti, koska niin ei ole Suomessa tapana tehdä. Mediaihmiset eivät arvostele toisia mediaihmisiä eivätkä varsinkaan päätoimittajia, koska se vaarantaa uran.

Edellisestä tuli mieleen tuttavani lausahdus: "Toimittajan tekemisiä ei kannata kritisoida. Toimittaja kostaa aina." Siltä se tosiaan näyttää. Ura ei ole vaarassa, jos ei ole toimittaja. Muitakin keinoja löytyy, kuten vähättely, negatiivisessa sävyssä kirjoittaminen, oikaisematta jättäminen ja kuoliaaksi vaikeneminen.

Blogin pitäminen ja muu kirjoittelu on harrastukseni ja voin vapaasti kommentoida, kehua tai kritisoida näkemääni ja lukemaani. Ymmärrän Johanna Korhosen myötähäpeän, mutta hänen on täysin turha pyydellä anteeksi toisten journalistien tekstejä. Jokainen vastatkoon omistaan. Mutta miten on mahdollista, että toimittajat ovat unohtaneet journalismin etiikan? Missä ovat ammattitaito ja -ylpeys?

Korhosen kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

Media ja moka, Johanna Korhonen, HS, 5.10.2011

Blogi, joka ruotii mediatalojen toimintatapoja, tarkastelee toimittajien arkea ja kritisoi suomalaista journalismia

Merkintöjä mediasta - Outi Vainionkulma-Immonen

Jos on sitä mieltä, että media saisi vähän skarpata, voi klikata tätä:

Lue myös

Masa&Teurastaja - Lanit

2011-10-05T00:13:00.001+03:00

"Tänään me unohdetaan kaikki turha liikunta.
Tänä yönä me ei tarvita tuntiakaan unta.
Me juodaan ES, lanitetaan koko yö.
Mikropitsa ja hodari, en mitään muuta syö.
Pelitaitojamme ihailee miljoonat fanit.
Mennään jätskille. - Ei pysty, meillon lanit."

Aivan mahtava pätkä nuorilta miehiltä!

LAN = Local Area Network. Lanittamisessa eli lähiverkkotapahtumassa pelataan tietsikkapelejä koko yö - energiajuomia ja kokista kuluu...

Lue myös

Roskaa, valoa ja vimpain

2011-09-30T01:27:00.004+03:00

Hiukan on vaiheessa minun kirjoitukseni. Habitare oli ja meni. Tässä jutussa käsitellään tapahtumaa - ainakin jonkin verran. Poikkesin Messukeskuksen massiivessa sisustustapahtumassa sekä niin sanottuna ammattilaispäivänä että ruuhkaisempana lauantaina. Kumpanakin vähän turhan lyhyen ajan, sillä näkemistä olisi ollut vaikka kuinka.

Trash-designia

Jotenkin median perusteella tuli vaikutelma, että tapahtuman pääanti oli eko- ja trashdesign. Onkohan ajattelussani jotain vinksallaan, kun minua ei kurkkupurkkidesign sytytä. Trash design on jotenkin päälleliimatun oloista. Kierrätys on toki hyvä asia, mutta metallia voi kierrättää muutenkin kuin väsäämällä säilyketölkistä lampun. Samoin kammottavan näköisestä nojatuolista ei tule yhtään sen tyylikkäämpi, jos sen kiskoo roskalavalta ja kiinnittää siihen risan keittiötuolin. Kyseessä on kannanotto, mutta silti.

Osoittaakseni, että roskasta voi tehdä hienoakin, laitan tämän lähikuvan meidän olohuoneen matosta. Kyseinen matto on ostettu Kodin Ykkösestä, jonne menin hakemaan jotain ihan pikku juttua, joka jäi ostamatta. Marssin kaupasta ulos matto kainalossa, kyseessä oli rakkaus ensi silmäyksellä. Matto on tehty vanhoista kuluneista matoista, tässä tapauksessa ruskean ja luumun sävyisestä - uniikkikappale, samanlaisata ei ole toista. Maton nurjalla puolella on kangas ja toisessa päädyssä renkaat, joista maton voi ripustaa vaikka seinälle. Pinta on elävä ja voi vain kuvitella tuhannet askeleet. Vasta kotona huomasin, että maton värit osuvat nappiin maalaamani taulun kanssa. Ohessa lähikuva taulun alanurkasta. Sattumaa tai ei, matto ja taulu ovat löytäneet toisensa.

Puuesineen ekologisuus

Pohdin Habitaren jälkeen myös puuesineitä. Ekolätkän liittäminen maalaamattomasta puusta tehtyyn esineeseen osoittaa mielestäni mielikuvituksen puutetta. Hyvin tehty puuesine on aina ekologinen. Se on kestävä ja ajaton. Puusta tehtyä voi korjata - toisin kuin esimerkiksi lastulevystä värkättyä. Huolella käsitellyn, vaikkapa lakatun, esineen pinta kestää vuosikymmenet. Arvokaappi peritään, se kestää sukupolvelta toiselle. Ekologinen jalanjälki on todella pieni.

Lakkasin meidän ulko-oven. Oven kaaret ja koristeet eivät ole oikein meidän makumme mukaiset, mutta ei voi mitään, tällä mennään. Melkoisen muutoksen ovi kuitenkin koki. Koska meillä ulko-oveen pääsee ajoitellen vesisade piiskaamaan, päätin käsitellä oven venelakalla - ja juu, liuottimia löytyy, mutta lakkaa ei kulu paljon, eikä homma tehdään tosi harvoin. Lopputulokseen olen tosi tyytyväinen. Huomaa alemman kuvan vesipisarat.

Hyvät huonekaluvalmistajat, annan vinkin ekologisiin puuhuonekaluihin. Tehkää kotimaisesta puusta kauniita puutarhakalusteita, niin saadaan sademetsistä kaadetuista kovapuista tehtyjen pihakalusteiden ylivalta kukistettua. Hyvin usein suomalaiset pihakalusteet ovat joko pirttikalustetyyppisiä tai muuten kömpelön näköisiä. Ruotsalaisilla on yritystä, mutta he kallistuvat usein kartanoromantiikkaan.

Valo

Vietin paljon aikaa valaistusnäyttelyssä. Pohdin valaistusratkaisuja sekä vaihtoehtoja hehkulampuille, joista nyt sitten vähitellen joudutaan luopumaan. Kuuntelin jokin aika sitten valaistusta opiskelevalta tuttavaltani esityksen valosta, värien näkemisestä ja nykyisistä lamppuratkaisuista. Esityksen jälkeen ja omien kokemusteni perusteella totesin, että energiansäästölamput ovat niin kammottava ratkaisu, että päätin hypätä sen vaiheen kokonaan yli. Monet energiansäästölampuista ovat todella huonolaatuisia, ne syttyvät hitaasti, eivät toista värejä kunnolla ja ovat käytön jälkeen ongelmajätettä.

Onneksi ledit valtaavat alaa ja saatavilla alkaa olla muitakin sävyjä kuin kelmeän, kolkon sinertävä. Loisteputken voi korvata saman muotoisella led-putkella, vaihtoehtona on kapea led-lista tai vaikkapa -nauha. Toistaiseksi monet led-ratkaisut ovat vielä varsin hintavia. Ledien kehittymistä odotellessa pitäydyn hehkulampuissa ja halogeeneissa. Energia-asioista kirjoitan muuten lisää vähän myöhemmin.

Valo on kaunista, vai mitä?

Ja pitäähän sitä tietty joku vimpain laittaa messujuttuun mukaan. Miten olisi magneetilla kiinnitettävä tiskirättiteline? Käy kaikkin teräksisiin altaisiin. Minulla tietysti kävi heti mielessä, miksi allasvalmistajat eivät laita valmiiksi tällaista. Kapea kaide altaan sisäreunassa hitsattuna kummastakin päästä kiinni, ei tarvittaisi edes sitä magneettia.

Lue myös

Euron juust....eikun paprikat

2011-09-25T10:25:00.002+03:00

Ruokatiedon sivullle ilmestyi mielenkiintoinen juttu ruokahävikeistä. Artikkelissa kyseenalaistettiin vaatimus ruoan raaka-aineiden täydellisestä tuoreudeasta. Kenen jääkaapissa ja keittiössä ei joskus olisi nahistuneita porkkanoita, väsähtänyttä rucolaa tai kuivunutta juustonkannikkaa? Manchesterin yliopiston asiasta tutkimuksen ja totesi, että ihanne alusta lähtien itse kokatuista, vaihtelevista aterioista arkiviikon aikana ei aina toimi hyvin elävässä elämässä.

Britanniassa on laskettu kotitalouksien ruokajätteen määräksi vuosittain noin 8,3 miljoonaa tonnia, mikä täyttäisi Wembleyn kuuluisan stadionin kymmeneen kertaan.

Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT arvioi alkuvuodesta, että noin viisi prosenttia kotiin kannetusta, syötäväksi kelpaavasta ruuasta päätyy jätteeksi, mikä tekee noin 150 miljoonaa kiloa vuodessa.

Sen on paljon se ja tämän päälle tulee kaupan hävikki. Evans ehdottaa puolivalmisteiden ja pakasteiden käyttöä. Itse oikaisen esimerkiksi keitoissa, joihin tavallisesti nakkaan sekaan pakastevihannespussin (yleensä herne, maissi, paprika) ja pilkon sekaan lisää sipulia ja tuoretta paprikaa tai porkkanaa.

Ruokatiedon artikkeli herätti hiukan ristiriitaisia ajatuksia, sillä meillähän jo hyvin paljon käytetään puolivalmisteita ja etenkin valmista ruokaa - eineksiä, eikä sitäkään reittiä pidetä hyvänä. Mutta löytyisikö näistä kompromissi? Ja voitaisiinko ei-ihan-niin-tuoretta hyödyntää paremmin? Esimerkiksi nahistuneet vihannekset ja juurkset voi hyvin heittää keittoon, pataan tai uuniin. Hapanmaitotuotteet eivät ole pilalla viimeisen käyttöpäivän jälkeen - nehän ovat jo happamia. Ruokaa kannattaa tehdä kerralla isompi erä ja pakastaa osa.

Artikkelin hengessä eilen teillekin vinkiksi oheinen resepti. Vihannesosastolla myytiin hieman nahistuneita paprikoita 0,99 EUR/kg. Poimin laatikosta noin kilon verran hiukan ryppyisiä paprikoita, mutta ei sellaisia, joissa on muuten pehmeitä kohtia. Pussillinen maksoi 1,16 EUR.

Paprikasalaatti

noin kilo paprikoita
balsamiviinietikkaa
suolaa
pippuria
basilikaa

Pese paprikat huolella, halkaise ne ja poista siemenet. Järjestele uunipellille kuoripuoli päälle päin ja laita uuniin 250 asteeseen. Paista, kunnes pintakuori on sangen musta. Ei haittaa, vaikka vähän kärtsäisi, sillä kuori poistetaan, kunhan paprikat ovat sen verran jäähtyneet, että sormet kestää työskentelyn. Pilko pehmennyt paprikan palat, lisää mausteet ja tuoretta basilikaa. Se on siinä. Sopii syötäväksi sekä lämpimänä että kylmänä.

Laiha lahna

Pakastinta järjestellessäni löysin sieltä ystäviltä saadun lahnan. Oli unohtunut kaapin perukalle. Kaivoin esille 60-luvun keittokirjani. Hiukan alkoi usko horjua, kun törmäsin lauseeseen, jossa todettiin, että lahnan on syytä olla suuri, mieluusti pari kolme kiloa ja vähintään yli puolitoistakiloinen. Pienet ja laihat lahnat ovat syömäkelvottomia. Laitoin siitä huolimatta reilusti alle kilon painoisen kalan uuniin, enkä puhunut asiasta perheelle mitään. No, olihan siinä ruotoja, mutta eikös joskus pidä ruokansa eteen tehdä vähän hommiakin?

Paine kokata tuoreista raaka-aineista voi lisätä ruokahävikkiä, Ruokatieto 23.9.2011

Lue myös

Tiedä millä remppaat

2011-09-15T00:42:00.000+03:00

Annoin jokin aika sitten kuvavinkin, miksi bloginpäivitystahti on ollut viime aikoina harvempi kuin yleensä. Joku veikkasi muurausta. Ei ihan, mutta lähelle meni. Meillä oli talvella jo aiemminkin kertomani kuumavesivaraajan vaihto. Nyt sitten tehtiin tekninissä tiloissa tsekkaukset, että tilat ovat kuivat, sillä vanha oli hönkinyt höyryä tiloihin. Meidänkin pikkuvaraston katto avattiin ja suljettiin. Remppamies totesi, että katon voisi maalata, ettei uusi pala erottuisi niin selvästi. Käsittelemätön betonilattia kannattaisi telata tai sutia betonimaalilla, jotta lattia olisi helpompi pitää siistinä.

Tuumasta toimeen, kun kerran varasto oli jo roudattu tyhjäksi. Maalejakin oli valmiina. Katto valkoiseksi, seinät myös vaalealla, hieman vihertävällä sävyllä, joka oli nurkissa pyörinyt vikaostos, jolle nyt tuli oivaa käyttöä. Varaston pintoja ei oltu käsiteltu koskaan aikaisemmin millään ja siltä ne näyttivätkin: ruskeaa kovalevyä, jossa nauloja, naarmuja, likaa, öljyläikkiä. Sinne jäivät piiloon ja tulista tuli valoisa ja puhdas. Säilytyshyllykkö on tehty niin sanotusta raaka-laudasta, tukeva mutta ruma. Osa puusta oli vielä suht' vaalea, osa harmaantunutta. Tukirungossa on jollain aineella käsiteltyjä osia, hyllyissä todella rumia öljytahroja. Varastossa kun säilytetään muun muassa ruohonleikkuria, öljyjä ja ties mitä, jota ei sisätiloihin viitsi viedä. Mietin, että mitä hyllylle oikein kannattasisi tehdä. Tosi rumahan se on, kun muu huone on käsitelty siistiksi. Kävin läheisessä maalikaupassa. Selitin tilanteen ja kysyin, millä hyllyt voisi "meikata". Halusin hyllystä tasavärisen ja rumat tummat läiskät piiloon. Rasvainen kohtahan saattaa hylkiä maalia. Ratkaisuehdotukseksi sain vesiohenteisen puunsuojan, johon sävytysväriksi valittiin tummanruskea. Litralla ainetta teki ihmeitä. Lopuksi se betonilattia vaalean harmaalla. Tässäkin oli vaihtoehtoina vesi- ja liuotinohenteinen. Päätin kuitenkin ottaa sen liuotinohenteisen, sen ruohonleikkurin ja öljyjen takia. Maalikauppiaan mukaan liuotinohenteisen liuottimien kestävyys on hiukan parempi.

Lopputulos varaston ehostamisesta oli hämmästyttävä. Vanhasta ruskeasta, likaisesta kopista tuli valoisa varastotila, jossa - kuin mietittynä - on tummanruskeat hyllyt. (No vähän ehkä täytyy vielä hienosäätää hyllyn reunan maalausta, mutta se on pikku juttu.) En tajunnut ottaa "ennen"-kuvaa, sillä rumiluksesta ei paljon kuvia viitsi ottaa. "Jälkeen"-kuvakin nappasin vasta, kun mies oli jo kantanut tavarat takaisin varastoon. Ei siis edelleenkään mitenkään kuvauksellinen komero, mutta ehkä nämä tiukasti rajatut kuvat kertovat jotain. Ei siis mitään "näin sisustat olohuoneen romanttisesti tyyliä" vaan arjen estetiikkaa työkaluvarastossa. Siitä saa vähintään yhtä paljon iloa kuin parista uudesta tyynystä sohvalla.
Maalausurakka tuli yllättäen, suunnittelmatta, mutta se kannatti. Ja suosittelen lämpimästi muillekin. On todella mukava mennä siistiin varastotilaan. Samalla tuli käytyä tavarat läpi. varaston uumenissa kun oli "kerrostumaa", aikaisemmilta omistajilta jäänyttä tavaraa ja kannattaahan niitä omiakin romuja välillä perata. Parhaillaan on menossa sisällä ruskeaksi tummuneen lautakaton maalaus. Siitä kirjoitan ihan oman jutun.

Joutsenmerkittyjä sisustustarvikkeita

Kävin keväällä SFS:n tilaisuudessa, jossa kerrottiin muun muassa rakennustarvikkeiden ympäristömerkistä. Teki remppaa sitten ulkona tai sisällä, nykyisin löytyy joutsenmerkittyjä vaihtoehtoja. Tarkistin varaston maalauksessa käyttämäni tuotteet. Niillä merkkiä ei ole, mutta ovat kuitenkin lattiamaalia lukuunottamatta vesiliuokoisia, mikä on hyvä juttu erityisesti maalarille, kun ei tarvitse liuotinhuuruja hengitellä.Ympäristöasiat ja työturvallisuus kannattaa huomioida, mutta kyllä itse silti joihinkin paikkoihin valitsen liuotinohenteisen tuotteen. Maalasin parisen vuotta sitten vanhat keittiönkaapiston ovet. Vanha maalipinta oli niin liukas, että se vaati hionnan lisäksi pohjamaalin, joka on aina liuotinohenteinen. Varsinaisen maalin otin myös liuotinohenteisena. Lopputuloksesta tuli hyvä, kestää taas muutaman vuosikymmenen. Jos kyseessä olisi ollut uusi pinta, olisin todennäköisesti valinnut toisin.

Joutsenmerkkiä koskevassa tiedotteessa kerrotaan kuluttajien suhtautumisesta ympäristömyötäisiin rakennustarvikkeisiin ja sisustustuotteisiin. Tiesitkö ennestään, että rakennustarvikkeillakin voi olla ympäristömerkki? Yleensähän merkin mieltää hygienia ja siivoustuotteisiin. Toisaalta vaikka tuotteella ei ole joutsen- tai muuta ympäristömerkkiä, se voi silti olla ihan kelpo tuote.

Ympäristömerkittyjä tuotteita löytyy huonekaluista, rakennuslevyistä, keittiökalusteista, lattianpäällysteistä, astianpesukoneista, kestävästä puutavarasta, pyykinpesukoneista, kemiallisista rakennustuotteista, tulisijoista, maaleista ja lakoista sekä lämpöpumpuista.
Ohessa tuore videopätkä 20 vuotta täyttävästä Joutsenmerkistä.

Lue myös

Vuosittainen ilmoitus - Man in the Middle

2011-09-13T22:16:00.001+03:00

Sähköpostissani oli maanantaiaamuna ilmiselvä tietojenkalasteluviesti. Tökerön huonolla suomella kirjoitetuista viesteistä näkee otsallaankin, että ne ovat vilunkia. Koska viesti oli melko vakuuttavan oloinen, kilautin Osuuspankkiin ja kysäisin, ovatko he tietoisia huijausviestistä. OP:n nettisivuilla ei ollut mainintaa moisesta:

Ystävällisesti vastannut Mika kiitteli tiedosta ja välitti asian eteenpäin. Hetken päästä ilmestyi OP:n sivuille asiasta varoittava tiedote. Seuraavana aamuna oli asiasta juttua Kauppalehdessä ja sähköpostissa uusi vastaavanlainen viesti muka Nordean lähettämänä. En soitellut enää, sillä Nordealla on sitä varten sähköpostiosoite ja Kauppalehden jutun kommenttien perusteella muutkin olivat reagoineet kalasteluyrityksiin. Huijausviestejä saaneet voivat ilmoittaa niistä osoitteeseen Raportointi@nordea.com.

Tänään asiasta oli juttua Maikkarilla sekä F-Securen sivuilla. Kyseessä on Man in the Middle, joka yrittää kalastella Nordean ja Osuuspankin asiakkaiden tietoja. F-securen sivulta näkyy, mitä huijauslinkin takaa löytyy. Varsin ovelaa. Sitä huijauslinkkiä ei saamastaan viestistä tosiaankaan kannata klitata. Kommentti F-Securen sivun lopussa kertoo kaiken: "Hopefully the man-in-the-middle server, hosted in France, will be shutdown soon."

Iltalehti on jälleen tehnyt iltalehtitasoisen jutun, jossa kehotetaan katsomaan kuvista, miten hyökkäykseltä kannattaa suojautua. Jutussa ei mainita tärkeintä asiaa: Huijausviestien linkkejä ei saa klikata.

Huijausviestit kannattaa jättää avaamatta ja linkit klikkaamatta. Tämä on syytä kertoa myös vanhemman polven nettipankkikäyttäjille sekä nuorisolle.

Pankki ei ikinä lähettele sähköpostia, vaan hoitaa mahdollisen tiedottamisen kirjeitse tai oman sivustonsa kautta, sieltä tunnusten takaa.
Pankki ei ikinä kysele tunnuksia tai salasanoja, ei sähköpostilla eikä puhelimitse.

Huijausviesteistä markkinointipuheisiin

Osuuspankin virkailija oli tosi ystävällinen ja kiitteli tiedottamisesta, mutta ihan putkeen homma ei mennyt. Puhelinpalvelujen keskustelut nauhoitetaan, mikä saattanee aiheuttaa sen, että virkailijat tarjoavat firman tuotteita, sopi se tilanteeseen tai ei. Itse koin sangen kummalliseksi, että yrittäessäni auttaa pankkia ja heittää huijareille kapuloita rattaisiin jouduin kuuntelemaan markkinointipuheita. Ei kovinkaan taktista. OP, anna työntekijöille mahdollisuus toimia tilanteen mukaan vai olikohan Mika vain turhan innokas?

Huijari kalastelee Osuuspankin asiakkaiden tietoja, Kauppalehti 13.9.2011
Varo huijaussähköposteja, Osuuspankki, 12.9.2011
Huijausviestejä liikkeellä 9.9. alkaen, Nordea
Man-in-the-Middle Attacks on Multiple Finnish Banks , F-Secure, 12 September 2011

Lue myös

Pöllöt sivut

2011-09-12T11:31:00.002+03:00

Ajattelin kurkata päivän tapahtumia. Maikkarin nettisivu http://www.mtv3.fi/ aukeaa tällaiseen näkymään. Kaappasin kuvan teidänkin iloksenne. First things first, vai mitä?

Sinisen talon hävitys

2011-09-11T13:42:00.000+03:00

Kirjoitin hiljattain ruman Suomen ABC:stä. Rakennusperintömme tärvätään ja tilalle voi rakentaa lähes mitä vaan. Turussa väännettiin monta vuotta kättä sinisen talon kohtalosta. Tontille kuulemma tarvittiin autopaikoitusta. Kulttuurihistoiallisesti arvokas talo sai siis väistyä - se purettiin maan tasalle. Sain linkin videoon Turussa asuvilta sukulaisiltani, jotka surevat Turun kauneimman talon hävitystä. Näin siis maassa, joka ylpeilee arkkitehtuurillaan.

Sinisen talon hävitys aloitettiin Turussa, YLE 16.2.2011

Lue myös

Ruman Suomen ABC

Hyvä Uusi Musta

2011-09-10T00:33:00.000+03:00

YLE:n Uusi Musta-sivuston jatko on katkolla - mikäli olen oikein ymmärtänyt. Sääli, sillä alun kompuroinnin jälkeen tekijäkaarti on petrannut melkoisesti. Etenkin muutaman viime kuukauden jutuissa on mielenkiintoisia, objektiivisia sekä kieliasua myöden huolella tehtyjä. Selkeä teksti kun ei ole synonyymi puhekielen kanssa, pikemminkin päin vastoin. Toivon YLEn jatkavan Uuden Mustan tekemistä. Mediakentällä on aivan liikaa hätäisesti kyhättyjä kohu-uutisia ja ala-arvoisesti tehtyjä juttuja - puhumattakaan erilaisista "totuutta" julistavista sivustoista.

Uudessa Mustassakin on epätasaisuutta sekä jossain määrin ennakkoasenteella tehtyjä juttuja, mutta myös pureksittua ja uudesta näkökulmasta katsottua. Jotkut jutut hyppään yli, koska aihepiiri ei välttämättä herätä mielenkiintoa - mutta näihän on aina. Yksi kiinnostaa yhtä, toinen toista.
Muutama lukuvinkki Uuden Mustan mielenkiintoisimmista jutuista.

Hertta: Mistä on mineraalimeikit ja mineraaliöljyt tehty?
Minulla oli itse aikomus kirjoittaa samantapainen juttu, mutta eipä sitten tarvitsekaan. Täydennyksenä voisi todeta, että maaperästä lähtöisin olevat mineraalit voivat myös sisältää epäpuhtauksina haitallisia aineita. Esimerkkinähän tästä ovat luonnonkosmetiikan huulipunat, joista löytyi lyijyä - pieniä määriä, mutta kuitenkin. Vaikka mineraaliöljyä ja mineraaleja ei asioina sotketakaan toisiinsa, minua on aina häirinnyt epäloogisuus. Mineraalimeikeistä sanotaan, että ne ovat maasta kaivettuja luonnosta peräisin olevia aineita ja siten harmittomia. Maasta pumpattu raakaöljy on itse asiassa myös luonnosta peräisin oleva aineseos, joka on muodostunut jo ennen kuin ihminen on edes ollut olemassa. Luonto tekee seoksia, jossa on mukana sekä haitallisia että harmittomia komponentteja.

Hertta: Anti-age-tuotteet: silotusta vai vedätystä?
Anti-age-tuotteita voi kritisoida aivan syystä.
Tosin tässä jutussa hämmästytti se, että ihotautilääkäri Ilves ei selittänyt, miksi ihonhoitotuotteissa ylipäänsä on ureaa. Sen tehtävänä on sitoa vettä, ja säilyttää siten ihon kosteus. Jos ureaa sanotaan anti-age-aineeksi, johtunee se siitä, että ihoon sitoutuu vettä ja uurteet voivat hieman turvota umpeen. Vaikutus lakkaa, kun tuotteen käyttö lopetetaan. Eli silotusta ja vedätystä.

Hertta: Istumatyö on yhtä vaarallista kuin tupakointi
Otsikko on vähän turhan provo, mutta juttu silkkaa asiaa. Järkkäsin aikanaan entiselle työpaikalleni ergonomialäpikäynnin. Korjattiin toimistossa työasentoja pöydän ja päätteen ääressä. Luulin osaavani säätää oman tuolini ja näytön oikein, mutta ei. Korjaamista löytyi, vaikka olin yrittänyt perehtyä asiaan. Väärien työskentelyasentojen vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien päästä. Parempi kun kiinnittää asiaan huomiota hyvissä ajoin.

Viivi: Lastenhuoneiden ilmassa eniten kemikaaleja,
Tärkeä juttu, kannattaa lukea. Eroon roinasta ja turhista leluhankinnoista.

Hanne:
Hiivahiutaleita, sis. natriumglutamaattia! Silti oudon hyvää ja terveellistä
Hiivahiutalekirjoitus on piristävä poikkeus glutamaattidemonisoinnin keskellä. Miinuksena maininta "synteettisestä" glutamaatista. Se valkoinen natriumglutamaattijauhekin kun syntyy mikrobien tuottamana, mutta glutamiihihappo vain erotetaan mikrobimassasta ja muutetaan suolamuotoon - siis vähän samaan tapaan kuin jutussa todetaan: "hiivat rikastavat itseensä myös natriumia, jolloin niihin muodostuu luonnostaan natriumglutamaattia." Kirjoituksen mukaan Halo-Blogin Hannamari on huomannut synteettisen ja luonnollisen natriumglutamaatin eron kropassaan. Kyse on kuitenkin samasta yhdisteestä, vain puhtausaste on eri. Määrät voivat olla erilaisia riippuen siitä käyttääkö puhdasta MSG-jauhetta, hiivauutetta tai hiivahiutaleita. Liika on liikaa, käytti mitä tahansa.

Hanne: Stevia korvaa pian aspartaamin
Minulla on kaapissa steviaa niin jauheena kuin nestemäisenä. Olen kokeillut sitä etenkin jälkiruoissa, syynä tämä vuonna 2006 ilmestynyt kirja, jota valitettavasti ei enää ole saatavissa kuin lainaksi kirjastosta. Steviosidin hankinta ja toimitus toisille kirjaprojektiin osallistuville toi tosiaan mieleen sangen epäilyttävät puuhat jauhepussien toimittamisesta - varsinkin kun vein yhden erän erääseen helsinkiläiseen baariin.

Hannen Rekku ja Mirrikin tahtovat yksilöllisiä kierrätettyjä tavaroita ilahduttaa kissaihmistä.
Meidän katti ei osaa kierrätystavaraa kaivata, mutta syö hurjan tyytyväisenä vanhoista tummanvihreistä lautasista, joiden alla on vanha puuvillainen matto. Ei liu eivätkä kilise lautaset. Lisäksi kissa oli viehättynyt kantamaan ruoankappaleita keittiön matolle, joten annoin sille ihan oman maton sotkettavaksi. Vettä kissa joi aikaisemmin vain kukkienkastelukannusta, kunnes keksin, että katti ei halua juoda lautaselta vaan mukista. Kastelukannu ja yöpöydän vesimukit saivat jäädä rauhaan. Taidanpa hakea appivanhempien kellarista karhutölkkejä kuivamuonan säilytykseen. Mieluummin siis tavallista käyttötavaraa kuin lemmikkiroinaa turhuuksien tavarataivaasta.

Vieraskirjoittaja Juhana Harjulta on analyyttisiä kirjoituksia ravitsemusta koskien, kuten esimerkiksi kirjoitus Saatko tarpeeksi D-vitamiinia?

Kehut kuuluisivat myös suoraan Uuden Mustan sivulle. Olen kuitenkin aikanaan kertonut kommentoivani Uuden Mustan juttuja ainoastaan täällä blogissani, mikä ei johdu edellä luetelluista kirjoittajista lainkaan. Kommentointilinjaukseeni on syynsä, joihin saatan palata mediaa, keskustelupalstoja ja kommentointeja koskevassa kirjoituksessani, joka on vielä kovin hajanaisina pätkinä aivopoimuissani.

YLE, jatka Uutta Mustaa.

Lue myös

Sade

2011-09-03T18:30:00.001+03:00

Sade on mukava juttu. Tänään alkoi taivaalta tulla vettä, vaikka oli kirkas auringonpaiste. Se näytti tältä.

Bussin ikkunassa sade sumentaa näkymän ja levittää värit.

Merellä sade on harmaata.

Blogin päivitystahti on ollut viimeaikoina hieman harvempi, johtuen muun muassa tästä (kolmen pisteen kuvavihje). Mutta pysykää silti kanavalla. Aiheita on laarissa vaikka kuinka.

Lue myös

Öklönmakuinen hammasharja

2011-08-27T12:29:00.005+03:00

Kemikaalikimaran käsittelee aiheita maasta taivaaseen ja päästä varpaisiin, keskikroppaa unohtamatta. Sähköpostista löytyi kysymys koskien niinkin arkista esinettä kuin hammasharjaa:

"Törmäsin hammasharjojen kemikaaliasiaan ostaessani vastikään uuden hammasharjan (Colgate zigzag). Harjaan oli ilmestynyt muodikas kielenpuhdistin, joka on erittäin pehmeää muovia ja maistui mielestäni pahalle vaikka vain harjasin hampaat ilman kielenpuhdistusta. En halunnut käyttää harjaa, koska epäilyt ftalaateista tai muusta haitallisesta heräsivät ja ostin uuden harjan. Säädelläänkö hammasharjojen materiaalia mitenkään ja onko mahdollista että kyseinen harja olisi jotenkin haitallinen? Harja on kuitenkin aika usein suussa..."

Mikä aine hammasharjasssa maistuu? Kirjoituksesta tuli välittömästi mieleen kammottava lentokonehammasharjakokemukseni. (Eikö suomenkieli yhdyssanoineen olekin mahtava juttu.) Oli pitkä työ- ja yölento. Vessareissulla havaitsin, että lentoyhtiö oli laittanut tarjolle hammasharjoja, kaksiosaisia. Varren sai huteralla kiinnityksellä sen verran pidemmäksi, ettei tarvinnut tunkea sormia suuhun ylettääkseen takahampaisiin. Toiveikkaana ajattelin, että nyt saan suun raikkaaksi - mutta toisin kävi. Harja maistui aivan kamalalta, kitkerältä, en osaa edes kuvata. Kaiken lisäksi siitä irtosi harjaksia. Syljeskelin öklönmakuisia muovinpätkiä altaaseen ja totesin, että antaa vain olla plakit hampaissa, kunnes saan otettua seuraavalle kierrokselle oman harjan mukaan. Halpiskertakäyttöharja oli täysin susi.

Kuva: Flickr, Diamond Farah, Creative Commons -lisenssi

Jos harja maistuu joltakin, siitä myös irtoaa jotakin. Koska hammasharjaa pidetään suussa päivittäin, niin ei saisi olla. Vuodelta 2005 olevassa Akuutin -jutussa mainitaan:"– Ftalaatteja ei ole ainoastaan leikkikaluissa, vaan myös vaikkapa muovimatoissa, hammasharjoissa, kosmetiikassa ja monissa kotoisissa tuotteissa." Kosmetiikasta ftalaatteja on karsittu. Hammasharjoista en ole nähnyt testituloksia, mutta aina voi kysyä maahantuojalta. Lähetin kysymyksen tai oikeastaan linkin tähän kirjoitukseen palautesivun kautta. Nyt vain odotetaan Colgaten vastausta.

Colgate, Ota yhteyttä

Kirjoitin Iltalehden-blogiini tekstiileiden nonyylifenoleista. Tuotteiden pitää olla turvallisia kuluttajille ja meidän on oikeus tietää, mitä aineita tuotteet sisältävät. Jos on syytä epäillä, kannattaa kysyä. Se pitää valmistajat varpaillaan.

Lue myös

Turvallisia vaateostoksia?

2011-08-25T12:29:00.003+03:00

Olen jo ennenkin kirjoittanut tekstiilien sisältämistä aineista. Jutussa on lista kielletyistä kemikaaleista. Jos ette vielä ole huomannut Greenpeacen uutta selvitystä nonyylifenolietoksylaateista ja hormonihäiriköistä nonyylifenoleista. Kannattaa lukea. Kirjoitin aiheesta Iltalehden-blogiini, joten kurkatkaa myös se.
- Ja hips hei, juttu pääsi näköjään myös näkyvästi Muoti & kauneus -sivulle.

Olen hämmästynyt siitä, miten tunnetut ja arvostetutkin brändit eivät pidä huolta maineestaan. Kauniit sanat eivät näinä päivinä tosiaankaan riitä, jos tuotteet sisältävät aineita, joiden käyttö on lailla kielletty - ja tämä on vielä näköjään yleisesti alalla vallitseva käytäntö. Heitin haasteen toimittajille, muotibloggareille ja kuluttajille. Kuluttaja ei voi kaupassa tietää, mitä aineita T-paita, farkut tai uudet popot sisältävät, mutta aina voi kysyä. Myyjäkään ei todennäköisesti tiedä, mutta kysy silti. Keskustelu kaupoissa, mediassa ja netissä lisää painetta valmistajien suuntaan.

Testit paljastavat vaatemerkkien myrkkyjäämät, Greenpeacen lehdistötiedote, 23.8.2011
Iloista muotia vai myrkkyvaate-esittelyjä?, Iltalehden-blogi

Kuva: Flickr, Lord Jim, Creative Commons -lisenssi

Lue myös

Peten rahat

2011-08-23T13:08:00.001+03:00

Sähköpostista löytyy välillä kaikenlaista, jota ei odota saavansa. Nytkin olisi taas tarjolla mahtava mahdollisuus rikastua.

Hello,

Toivon sähköposti löytää sinut hyvin. Tarvitsen apua. nimeni Onko Sgt.Pete Geren, olen amerikkalainen sotilas Bravo Co, 1. Pataljoonan Irakissa Yhdysvaltojen olemme $ 15,000,000,00 (Viisitoista miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), joka on hallussamme ja olemme valmiita siirtymään sen ulos maasta.
Rahaa, joka on nyt saanut vangituksi turvallisuusalan yritys, on Osa rahasta tartuimme lopusta Saddam Hussein, mutta niitä ei julisti. Juuri nyt olen Bagdadin yrittää selvittää asioita kanssa turvallisuusalan yritys varmistaa sujuva ja esteettömän siirto on rahaa teille, siis olla varma, että siirto on turvallista ja riskitöntä.

Kollegani ja minä tarvitsen hyvä kumppani joku voimme luottaa Realisoin tämä Venture, mutta etenemme sitä diplomaattista tarkoittaa kotiisi suoraan tai turvallista ja turvattua sijainti valinnan avulla varustamo, mutta voimmeko luottaa teihin? kerran varat päästä sinua, otat 40% pois ja pitää omaa 60%, jos olet kiinnostunut aion toimittaa sinulle lisätietoja, odottaa vastaustasi.

Sgt.Pete Geren

Sori Pete, en ole luotettava. Tämänkin laitoin heti nettiin kaikkien luettavaksi.

Kämppä kuntoon

2011-08-19T09:41:00.000+03:00

Perusjuttuja kodinhoidosta. Linkki jakoon nuorisolle - ja vähän vanhemmillekin.

Eiköhän poseerata?

2011-08-18T21:51:00.001+03:00

Tulevan viikonlopun iloksi pätkä malliposeerauksia. Pitäisiköhän kokeilla jotain näistä vaikka Narinkkatorilla tai Espalla?

Katso myös

Terassi varattuna

2011-08-11T19:41:00.001+03:00

Kesä on ollut tosi hieno. Laitan vielä iloksenne aloittamani luontoblogin toisen jutun.
Havaitsimme heinäkuussa pihalla istuskellessamme västäräkkipariskunnan, joka pyöri ahkerasti mökin lähistöllä. Tuumin, että heillä täytyy olla pesä jossain aivan lähellä, ehkä mökin alla. Kellot alkoivat soida vasta silloin, kun kuulimme kissamme hyppäävän tömähtäen terassin lattialle. Oli yrittänyt loikata västäräkin perään. Kissa oli matkalla kohti terassin nurkkaa. Nurkassa lojui, no suoraan sanottuna ihan kammottava iso pahvilaatikko, jossa on kaikenlaista uimarompetta ja muuta roinaa. Olin päättänyt, että laatikko lähtee ja siivoan nurkan, mutta homma viivästyi. Löysimme laatikon takaa linnupesän ja laatikolle tuli siirtokielto. Mutta mitä tehdä kissalle? Sehän pistelee poikaset suuhunsa tuosta vaan. Koska oli jo ilta, emme lähteneet enää viemään kattia mantereelle, vaan se teljettiin väliaikaisesti saunaan. Yöunien takaamiseksi perhe siirtyi vierasmajaan ja katti sai olla yksikseen mökissä. Se olisi kuitenkin parkunut yöllä ulos. Tällä järjestelyllä kaikki saivat olla rauhassa, västäräkit terassilla, kissa mökissä ja me vierasmajassa.

"Meitä on täällä neljä ja meillä on hirveä nälkä."

"Meille pitää jatkuvasti pyydystää ötököitä."

"Äiti ja isä sanoi, että jos joku kurkkaa tänne, täytyy pitää nokka kiinni."

"Me osataan jo lentää!"

Luontoblogi jatkuu vielä yhdellä osalla. Siinä onkin aika epätavallisia kuvia. Ja tietty tulossa on tulossa Kemikaalikimaralle tyypillisempiä aiheita. Mielenkiintoisia kysymyksiä olette lähettäneet. Kiitos niistä!

Alumiiniset vesipullot ja bisfenoli A

2011-08-04T18:48:00.003+03:00

Etsin tietoa oluttölkkien pinnoitteiden lämpötilankestävyydestä - siis koskien hiljattain kirjoittamaani "Söisitkö kemikaalikanaa"-juttua. En suoraan löytänyt tietoa, missä lämpötilassa pinnoite alkaa hajota, mutta törmäsin tähän uutiseen koskien metallisia vesipulloja ja niistä mahdollisesti irtoavaa bisfenoli A:ta eli BPA:ta. Kyseinen aine on epoksien raaka-aine ja sitä pidetään hormonihäiritsijänä. Esimerkiksi tuttipulloissa polykarbonaattimuovin käyttö on nykyisin kielletty, sillä kyseisestä muovista voi irrota BPA:ta. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin täällä.

Lopputulos metallisista vesipulloista oli lyhesti sanottuna seuraava:

Pinnoittamattomista teräspulloista ja kopolyesterillä pinnoiteltuista pulloista ei irronnut BPA:ta
Epoksipinnoitetuista alumiinipulloista BPA:ta irtoaa eri määriä valmistajasta riippuen.
Mitä kuumempi vesi, sen voimakkaampaa on irtoaminen.

Tutkimuksen mukaan seuraavista pulloista ei irtoa BPA:ta :

Ruostumattomasta teräksestä valmistetuista Sigg-pulloista
Sigg "Eco-Care" alumiinipulloista
Nalgene "Tritan" kopolyesteripulloista

Ja seuraavista irtoaa:

Ennen vuotta 2008 polykarbonaatista valmistetuista Nalgene-pulloista
Ennen vuotta 2008 valmistetut Sigg-pulloista
New Balance alumiinipulloista

Tutkimuksessa oli mukana kuusi eri pullomerkkiä, joten entäs ne mahdolliset muut? Sattuuko joku muuten tietämään, mitä merkkejä Suomessa on myynnissä? Jutussa annetaan ohjeeksi kurkistaa pulloon. Kullanoranssinen pinnoite on tavallisesti osoitus epoksihartsipinnoitteesta. Kannattaa siis jättää kyseinen pullo hankkimatta.
Koko jutun sekä tiivistelmän tutkimuksesta löytää oheisten linkkien takaa:

Study: BPA Leaches from Aluminum Water Bottles, The Daily Green, 12.7.2011
Assessment of bisphenol A released from reusable plastic, aluminium and stainless steel water bottle, Science Direct, 8 July 2011

Lue myös

Käärmeen kurkistus

2011-08-03T21:04:00.003+03:00

Kesällä ollaan lähellä luontoa - joskus vähän turhankin lähellä. Helteisenä heinäkuisena päivänä lämmitimme mökillä saunan. Miten voimmekaan keksiä niin mielikuvituksellisen kesäpäivän viettotavan?
Osa perheestä oli uimassa ja ja olin astelemassa laiturille pulahdusta varten, kun mieheni totesi pojalleni: "Tuossa ui käärme, noustaan ylös." Käärme oli noin puolentoista metrin päässä miehestäni. En tiedä kumpi pelästyi enemmän. Veikkaan, että käärme, sillä se sukelsi. Miesväki nousi rauhassa ja hyvässä järjestyksessä kiljumatta ja huutamatta ylös laiturille. Minä kipaisin hakemaan kameran. Tähyilimme käärmeen olinpaikkaa ja veikkasimme otuksen olevan matkalla venelaiturin kivikkoon. Sinnehän se. Aikani väijyttyäni saimme siitä kuvia. Sitä toista vedessä näkemäämme luikertelijaa emme ehtineet ikuistaa. Onhan se kiva, kun laiturin edestä kulkee veneitä, joutsenia ja muita lintuja sekä rantakäärmeiden uimareitti.

Kaveri tähyilee selvästi uimalaiturin suuntaan ja tuumii: "Joko ne meni? Taisi mennä ja nyt kotikoloon." Aika soma, toisin kuin se lähes metrin mittainen, jonka näimme pari kesää sitten mökin vieressä ruohikossa. Olikohan se alla olevan äiti? Sulassa sovussa olemme silti samoilla alueilla asustelleet.

Laitanpa jossain vaiheessa kesältä vielä muutamia muitakin eläinaiheisia kuvia. Ei tästä silti luontoblogia ole tulossa. Pitää vaan välillä kokeilla muitakin teemoja. Aiemminhan täällä on ollut pienimuotoisesti:

Pitäisiköhän kaivaa jostain taas vaihteeksi esiin kasarilehtiä? Vai lähteä vaikka kuvaamaan toukkia? Tietääkö joku, mikä tuo alla oleva on?

Söisitkö kemikaalikanaa?

2011-07-30T08:34:00.000+03:00

Helsingin Sanomissa oli äskettäin juttu koskien oluttölkkien käyttöä broilerin grillauksessa. Resepti on yksinkertainen: "Pistellään oluttölkkiin reikiä ja istutetaan kokonainen broileri sen päälle.

Siinä kelpaa eläimen kököttää ja mehevöityä grillin päällä kuin valtaistuimella." Vaikuttaa helpolta ja kätevältä telineeltä, mutta ei asia aivan niin yksinkertainen ole. Kurkkaa Hesarin juttu.

Kuva: Flickr,cookipediachef, Creative Commons-lisenssi

Ylitarkastaja Pirkko Kostamo Evirasta on tyrmistynyt ohjeesta ja puuskahtaa:

"Jos kemikaalikuormaa halutaan välttää, tämä esimerkki on karmeimmasta päästä."

Reseptin ongelma ovat tölkistä elintarvikkeeseen siirtyvät kemikaalit. Tölkkien alumiini on sekä sisältä että ulkoa suojattu lakkakerroksella.

Ulkopinnassa on myös etiketin painoväri. Sekä lämpö että kanan rasva irrottavat lakasta ja painoväreistä kemikaaleja.

Ari heitti kysymyksen:

"On totta, että oluttölkkiä ei ole suunniteltu tuohon käyttöön, mutta minusta tuntuu, että nyt ollaan taas hieman liian IIK-SE-ON-KEMIKAALI-asenteella liikkeellä. Kovin moni tuota tuskin syö joka päivä. Mitä mieltä olet?"

Ajatuksen oluttölkkikana on hauska, jos olisi tölkki olisi sellainen, että siitä ei irtoa mitään. Mutta en kyllä itse noin tekisi. Perusperiaatehan on, että ruoanlaitossa ei kannata käyttää astioita, joita ei siihen tarkoitukseen ole tehty, vaikka sekään ei takaa, etteikö astioista jotain voisi elimistöönsä saada. Tulli tsekkaa ja hylkää maahantuotuja astioita irtoavien aineiden takia. Oluttölkki on tarkoitettu pidettäväksi kylmässä tai korkeintaan huoneen lämpötilassa. Grillikuumentaminen on jotain aivan muuta. Lisäksi ulkopinnan ei ole tarkoitettu olevan lainkaan kosketuksissa ruoan kanssa. Vähän sama kuin jos tarjoisi keittoa kukkapurkista tai käyttäisi laastilapiota paistoalustana. (Ja nyt sitten odotan, kuinka luovia ratkaisuja te keksitte.)

Eri asia sitten on, miten suuri riski muodostuu, jos moista kanaa syö kerran kesässä. Kuinkahan paljon syötävään osaan aineita joutuu? Ja miten suuri riski on verrattuna grillauksessa itsessään muodostuviin haitallisiin aineisiin? Tuskin yksittäistapauksena kovinkaan suuri, mutta en silti tekisi. Reseptejä kyllä riittää. Jos isäntäväki moista ruokalajia ehdottaisi tehtäväksi, kertoisin heille, miksi ei kannata.

Ymmärrän Kostamon tyrmistyksen. Astioilla on tiukat määräykset, mitä niistä saa irrota.Onhan se kovin ristiriitaista, jos moinen juttu saa suuren suosion. Samaan aikaan osa väestä pitää lähes kaikkea haitallisena - leivinjauhetta myöden ja osa paistaa grillissä oluttölkkejä. Ei ole viranomaisilla helppoa.

Lue myös